Alholmen (Upplands-Bro)
Alholmen on Mälarenin saari Ruotsissa Upplands-Bron kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alholmen sijaitsee Mälarenin itäosassa Norra Björkfjärdenin järvenselän keskellä sijaitsevassa saaristossa. Saaristo sijaitsee Ekerönin pohjoispään Munsönin rannasta ja se jatkuu Härjarön suuntaan. Alholmenilta on matkaa Munsöniin kaksi kilometriä, mutta väliin jää samankokoinen saari Lagnö. Saaria erottaa alle 300 metriä leveä Vråkanin salmi. Itäpuolella puolen kilometrin päässä on Gräsholmen, Måsgrundet ja koillispuolella 400 metrin päässä Askholmen. Alholmenin pituus on 1,6 kilometriä ja leveys on 750 metriä. Saarella on erotettu lähes 100 rakennustonttia, joihin on rakennettu noin 90 vapaa-ajan asuntoa. Metsäisellä saarella on entisiä niittyjä ja peltopalstoja. Saarella ei ole autoteitä ja sinne pääsee vain veneellä. Lähin laituri, jonne pääsee autolla, sijaitsee Slutin rannassa Munsönillä [a]. Saaren itärannat ovat suojaisina olleet suositumpia venelaiturien paikoiksi, mutta myös länsirannalla on muutama laituri. Saarella ei asu vakituisia asukkaita ympäri vuoden.[1][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saari on matala ja sen korkeimmat kohdat alkoivat kohota merestä vasta pronssikaudella. Myöhäisemmältä ajalta ovat kiviröykkiöt ja jäänteet muinaislinnasta. Saarella on kohta, Kappelbacken, joka epävarmojen kuulopuheiden mukaan olisi vanha kirkonpaikka. Saari on matalana ollut keskiajallakin liian pieni asuttavaksi. Saarella on saattanut asua kalastajia, mutta vasta 1600-luvulla asettui saarelle ensimmäiset viljelijät. Heistä vanhoihin kirjoihin kirjattuja mainintoja löytyy 1678 alkaen. Vanhin tunnettu saaren asukkaan oli vuonna 1678 nimeltään ”Jan” ja vuonna 1680 ”Jan Larsson”. Saari on todennäköisesti autioitunut välillä Suurvalta-Ruotsin tarvitessa sotamiehiä monissa sodissaan. Kirjoissa on taas 1700-luvulla monenkin asukkaan nimiä. Esimerkiksi 1770-luvulla asuivat saarella Anders Wahlström perheineen. Hän oli metsänvartija, joka katsoi saaren puuston perään luvattomilta puunhakkaajilta. Yhteensä 350 asukasta on ehditty tunnistaa historiallisista lähteistä, jotka ovat osin puutteellisia. Saaristolaisia on täytynyt Mälarenilla olla paljon. Viimeinen viljelijä muutti saarelta 1940-luvulla. Saari myytiin vuonna 1951 kokonaan asukasyhdistykselle (Alholmens Ekonomiska Tomtägareförening), joka lohkaisi saarelle 92 tonttia. Yhdistyksen ensimmäinen tehtävä saaren uusille asukkaille oli järjestää veneyhteys saarelle (passbåtstrafik). Seuraavaksi hankittiin 1960-luvulla sähkö ja seuraavaksi rakennettiin Slutin laituri.[2][4][a]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Alholmen (ö i Mälaren).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Alholmen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.3.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Berg, Edvard: Historia om Alholmen, asukasyhdistyksen verkkosivut, viitattu 16.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Prästfjärden (SE657160-160170) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 15.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Berg, Edvard: Kort om Alholmen, asukasyhdistyksen verkkosivut, viitattu 16.3.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alholmen.nu, asukasyhdistys
