Alfhild Holmberg
Alfhild Mathilda Holmberg (o.s. Nikander; 8. elokuuta 1878 Mathildedal – 1. maaliskuuta 1960 Turku) oli suomenruotsalainen opettaja, kolumnisti ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko. Hän toimi aktiivisesti esimerkiksi Marttaliitossa ja Pelastusarmeijassa.
Holmberg varttui Mathildedalissa Perniössä. Hänen isänsä Taalintehtaan työnjohtaja Mikael Ferdinand Nikander (1826–1908) oli ostanut Mathildedalin ruukin vuonna 1877. Mikael Nikander myi ruukin 1878 perustamalleen yhtiölle, jonka nimeksi tuli Mathildedals bruks Aktiebolag. Hänen äitinsä oli Constance Adolfina Constantian (s. 1845). Perheessä oli paljon lapsia. Alfhild oli jo nuorena hyvin kiinnostunut erilaisista kulttuuri- ja sosiaalikysymyksistä. Hän oli oppilaana ensin Turun ruotsalaisessa tyttökoulussa ja sen jälkeen Turun kauppaopistossa. Valmistuttuaan hän työskenteli kolme vuotta Turun Osakepankissa. Pankissa työskennellessään hän avioitui vuonna 1902 toimittaja, kirjailija ja kansanedustaja Einar Holmbergin (1878–1959) kanssa.[1][2][3]
Holmbergit muuttivat töiden perässä vuosiksi 1903–1905 Ahvenanmaan Finströmiin, jossa Einar toimi Ahvenanmaan kansanopiston opettajana ja Alfhild käsityönopettajana. Vuodet 1905–1912 Holmbergit asuivat Porvoossa, jossa Einar toimi Porvoon ruotsalaisen kansanopiston johtajana ja Alfhild kotitalousopettajana. Porvoossa Alfhild Holmberg otti aktiivisesti osaa marttatoimintaan. Holmbergit tekivät useita opintomatkoja Pohjoismaissa, joista he hakivat tietoa etenkin kansanopistojen kehittämiseksi. Vuonna 1912 pariskunta muutti takaisin Turkuun, kun Einar Holmberg nimitettiin ensin Turun kaupungin kirjastonhoitajaksi ja myöhemmin Turun ruotsalaisen työväenopiston johtajaksi.[2]
Turussa asuessaan Alfhild Holmberg kirjoitti artikkeleita useisiin eri lehtiin, ja toimitti kuuden vuoden ajan Åbo Underrättelserin osiota "Naisten maailmasta". Hän kirjoitti artikkeleissa erityisesti kotitalouden ja kotitaloustyön merkityksestä ja naisten roolista kodeissa. Hän tuli tunnetuksi julkisena puhujana erilaisissa tilaisuuksissa.[1][2]
Myös Turussa Holmberg oli mukana marttatoiminnassa, ja vastasi mm. erilaisissa näyttelyissä ja tapahtumissa kiertäneen esikuvatuvan eli ns. "åbolands marthastugan" toteutuksesta. Näyttelytupa sai paljon julkisuutta. Se kiersi maaseutua ja oli mukana esimerkiksi Turun messuilla vuonna 1929, Suomen messuilla Helsingissä ja Viipurin maatalousnäyttelyssä vuonna 1932. Marttaliiton ja Pohjoismaiden Naisliiton suurkongressissa Turussa vuonna 1929 Alfhild Holmberg esitti Marttaliiton neuvontatyön laajentamista koskemaan rakentamista ja sisustamista.[1][4][5]
Holmberg oli RKP:n ehdokkaana vuoden 1936 eduskuntavaaleissa Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä. Hän sai 650 ääntä, mutta ei tullut valituksi.[1][2][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Alfhild Holmberg - Uuden kodin profeetta Helsingfors-Journalen. 27.6.1936. Viitattu 3.7.2021. (ruotsi)
- ↑ a b c d Alfhild Holmberg - Eduskuntavaaliehdokas Turunmaalla Astra. 1.6.1936. Viitattu 3.7.2021. (ruotsi)
- ↑ Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 3.7.2021. Suomi
- ↑ pohjoismaiden Marttaliiton kongressi ja marttapäivät alkavat tänään Turussa Uusi Suomi. 6.6.1929. Viitattu 3.7.2021. Suomi
- ↑ XIII yleinen maatalousnäyttely Viipurissa kesäk. 23. - heinäk. 2. Emäntälehti. 1.7.1932. Viitattu 3.7.2021. Suomi
- ↑ Miten naisehdokkaita äänestettiin Naisten ääni. 15.8.1936. Viitattu 3.7.2021. Suomi