Alexis Argüello

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alexis Arguello)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alexis Argüello
Henkilötiedot
Koko nimi Alexis Argüello
Syntynyt19. huhtikuuta 1952
Managua, Nicaragua
Kuollut1. heinäkuuta 2009
Kansalaisuus  Nicaragua
Nyrkkeilijä
Lempinimi El Flaco Explosivo
Pituus 178 cm
Painoluokka ylempi höyhensarja
Kätisyys oikeakätinen, eli nyrkkeilytermein orthodox
Valmentaja Eddie Futch
Ammattilaistilastot
Ottelut 90
Voitot 82
– tyrmäysvoitot 65
Tappiot 8
Ratkaisemattomat 0
Ei tuomiota/
mitätöity		 0

Alexis Argüello (19. huhtikuuta 1952 Managua, Nicaragua – 1. heinäkuuta 2009) oli nicaragualainen nyrkkeilijä. Hänen uransa parhaimmat vuodet ajoittuivat 1970—1980-luvulle, jolloin hän oli painoluokissaan maailman huipulla. Ammattilaisurallaan hän otteli 88 ottelua, joista voitti 80 (64 tyrmäyksellä) ja hävisi kahdeksan.

Höyhensarjalaiseksi Argüello oli kooltaan huomattavan pitkä ja ulottuva, 176 senttimetrin mittainen. Hän ryhtyi ammattilaiseksi vuonna 1968 ja eteni kuudessa vuodessa WBA-liiton höyhensarjan maailmanmestaruusotteluun Panamáan Ernesto Marcelia vastaan. Hän hävisi ottelun, mutta saman vuoden loppupuolella voitti kyseisen tittelin kukistettuaan mestaruusottelussa Kalifornian Inglewoodissa kääpiösarjaa aiemmin hallinneen Ruben Olivaresin tyrmättyään tämän 13. erässä. Hän puolusti mestaruuttaan menestyksekkäästi Leonel Hernandezia, Rigoberto Riascoa, Royal Kobayashia ja Salvador Torresia vastaan. Tämän jälkeen hän siirtyi painoluokissa pykälää ylemmäksi, koska painon pitäminen tarpeeksi alhaalla tuotti vaikeuksia.

Argüello jatkoi menestyskulkuaan myös ylemmässä höyhensarjassa ja onnistui saamaan iskuihinsa enemmän voimaa, koska painoa ei tarvinnut pitää yhtä tiukasti kurissa. Tammikuussa 1978 hän kukisti WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruusottelussa Alfredo Escalaran. Hän puolusti mestaruuttaan menestyksekkäästi Rey Tamia, Diego Alcalaa, Arturo Leonia, Escaleraa, Rafael Limonia, Bobby Chaconia, Ruben Castilloa ja Rolando Navarretea vastaan. Hänen ainoa tappionsa moneen vuoteen oli samana vuonna pistetappio 10-eräisessä tittelittömässä ottelussa Vilomar Fernandezille.

Nicaraguan sisällissodan jälkeen 1979 sandinistien hallinto valtiollisti Argüellon omaisuuden, ja yksi hänen veljistään kuoli taistelussa vallankumouksellisia vastaan. Argüello palasi kotoaan Miamista takaisin synnyinmaahansa ja taisteli vastavallankumouksellisten oikeistolaississien puolella.

Vuonna 1981 Argüello siirtyi jälleen yhtä painoluokkaa ylemmäs ja voitti kesäkuussa Lontoossa WBC-liiton kevytsarjan maailmanmestaruusottelussa skotlantilaisen Jim Wattin. Argüelloa pidettiin ennakkosuosikkina, mutta Watt säilyi pystyssä täydet 15 erää, mutta hävisi pisteillä. Voittonsa ansiosta Arguellosta tuli ammattilaisnyrkkeilyhistorian kuudes nyrkkeilijä, joka on saavuttanut mestaruuden kolmessa painoluokassa. Tätä mestaruuttaan hän puolusti menestyksekkäästi tuolloin 20-vuotiasta tulevaa mestaria Ray Mancinia, Roberto Elizondoa, James Buscemea ja Andrew Ganigania vastaan.

Argüello luopui myös kolmannesta mestaruudestaan vapaaehtoisesti ja siirtyi vuonna 1982 jälleen yhtä painoluokkaa ylemmäksi, ylempään kevytsarjaan. Hän kohtasi Miamissa 23 800 katsojan edessä sarjaa hallinneen Aaron Pryorin, joka siihen mennessä oli tyrmännyt 31 vastustajastaan kahta lukuun ottamatta kaikki. Promoottori Bob Arum mainosti ottelua nimellä The Battle of the Champions. Taistelua luonnehdittiin vuoden parhaimmaksi ja myöhemmin The Ring on valinnut sen vuosikymmenen parhaaksi otteluksi. 14. erässä Pryor tyrmäsi Argüellon. Vuoden kuluttua Argüello ja Pryor kohtasivat uudelleen, tällä kertaa voitto meni kymmenennessä erässä teknisellä tyrmäyksellä Pryorille. Ottelun jälkeen Arguello ilmoitti lopettavansa uransa, mutta päätös ei täysin pitänyt, sillä hän palasi vuosikymmenen aikana kehään kolme kertaa vuoden välein ja voitti kaikki ottelut. Hän nousi kehään vielä vuonna 1995, mutta kärsi pistetappion melko tuntemattomalle Scott Walkerille.

Vuodesta 2008 kuolemaansa saakka Argüello toimi Managuan pormestarina. Hänet löydettiin ammuttuna kotoaan 1. heinäkuuta 2009.[1] Hän oli tehnyt itsemurhan ampumalla käsiaseella sydämeensä.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arguello dead; was mayor of Managua ESPN. 1.7.2009. Viitattu 1.7.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Nyrkkeilylegenda ampui itseään sydämeen iltasanomat.fi. Arkistoitu 4.7.2009. Viitattu 1.7.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alexis_Argüello&oldid=22141041”