Alexander Ferdinand Luther
Alexander Ferdinand Luther (17. helmikuuta 1877 Helsinki – 9. elokuuta 1970 Helsinki[1]) oli suomalainen eläintieteilijä ja Helsingin yliopiston professori. Hän oli aikansa merkittävimpiä värysmatojen tutkijoita ja toimi myös selkärankaisten eläinten vertailevan anatomian alalla.
Virkaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luther oli Helsingin yliopiston eläinmuseon amanuenssi 1900-1912 ja 1917-1918 eläinmuseon kustos. Yliopiston eläintieteen ylimääräisenä professorina hän toimi 1918-1946 ja samalla Tvärminnen eläintieteellisen aseman esimiehenä 1919-1953.[1]
Opinnot ja tutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uransa alkuaikoina Luther paneutui faunistiikkaan, tutki erityisesti Lohjanjärven eläimistöä ja julkaisi mm. Suomen nilviäisten levinneisyyttä koskevan kokonaisesityksen. Hän opiskeli Itävallassa 1902-1903 erikoistuen värysmatojen morfologiaan, ja julkaisi niiden systematiikkaa koskevan väitöskijrjatyön sekä useita muita tutkimuksia.[1]
Sittemmin hän opiskeli Saksan Heidelbergissa 1905-1907 vertailevaa anatomiaa ja julkaisi haiden ja muiden rustokalojen leukalihaksistoa koskevia töitä ja myöhemmin tutkimuksia sammakkoeläinten anatomiasta. Hän tutki vielä Münchenissä ja Rostockissa anatomiaa ja kehitysfysiologiaa 1912-1914 mm. Hans Spemannin johdolla. Luther teki tutkimusmatkan Kaukoitään ja Ceylonille 1910.
Professorikautenaan Luther jatkoi perinpohjaista värysmatojen anatomian ja systematiikan tutkimusta, ja lopulta julkaisi Itä-Fennoskandian värysmatofaunaa koskevan kokonaisesityksen "Die Turbellarien Ostfennoskandiens" I-IV (1960-1963), jota Tor Karling täydensi viidennellä osalla.[1] "Lutherin ansiosta Suomesta tuli yksi värysmatotutkimuksen johtavista maista ja erityisesti Tvärminnestä alan keskeinen tutkimuspaikka."[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alexander Luther oli baltiansaksalaista sukua. Hänen Suomeen muuttanut isänsä perusti Janakkalan Leppäkoskelle Rauhaniemen tiilitehtaan, ja Alexander Luther toimi myös sen toimitusjohtajana vuosikymmenten ajan.[1]
Lutherilla oli kuusi poikaa, joista vanhin oli kasvitieteen professori Hans Luther.[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bidrag till kännedomen om land- och sötvattengastropodernas utbredning i Finland. Acta Societas pro Fauna et Flora Fennica XX:2. 1901
- Die Eumesostominen. 1904 (väitöskirja)
- Bibliotheca zoologica Fenniæ Acta societatis pro fauna et flora fennica 1902–08, Odo Morannal Reuterin kanssa
- Untersuchungen über die vom N. trigeminus innervierte Muskulatur der Selachier (Haie und Rochen) unter Berücksichtigung ihrer Beziehungen zu benachbarten Organen. 1909
- Über die vom N. trigeminus versorgte Muskulatur der Amphibien mit einem vergleichenden Ausblick über den Adductor mandibulae der Gnathostomen und einem Beitrag zum Verständnis der Organisation der Anurenlarven. 1914
- Vorläufiges Verzeichnis der rhabdocölen Turbellarien Finnlands. Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica. 1918
- Untersuchungen an rhabdocoelen Turbellarien. I-X. Acta Zoologica Fennica 1921-1950.
- Die Dalyelliiden (Turbellaria Neorhabdocoela).Eine Monographie. Acta Zoologica Fennica 1955
- Tvärminne zoologiska station. 1957 (historiikki)
- Die Turbellarien Ostfennoskandiens I-IV. Fauna Fennica 1960-1963.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luther, A.F., Nordisk familjebok (2. laitos, 1925)
- Luther, Alexander hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 477-478.
- T. G. Karling, Alexander Luther // Luonnon tutkija 74. 1970.