Aleksanteri Suuri Koraanissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanteri Suuri varustettuna egyptiläisen Amon-Ra -jumalan sarvilla. Hopeinen tetradrakhma noin vuodelta 241 eaa.

Aleksanteri Suuri esiintyy Koraanissa suuran 18 (Al-Kahf eli "Luolan suura") jakeissa 83-102. Koraanista löytyvä kertomus kaksisarvisesta perustuu tuntemattoman mesopotamialaisen tekijän tekstiin Aleksanterin legenda 630-luvulta. Se on muunnelma aikaisemmasta syyrialaisesta Aleksanteri-romaanista, jonka päähenkilö Aleksanteri Suuri oli. Legendassa Aleksanterilla tarkoitettiin kuitenkin Bysantin keisari Herakleiosta.[1][2]

Aleksanterin legenda

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legendassa Aleksanteri matkustaa Egyptiin, jossa saa kuninkaalta 7 000 seppää mukaansa. Meri estää Aleksanteria matkustamasta paikkaan, jossa taivas loppuu, joten hän jatkaa matkaansa paikkaan, josta aurinko nousee. Aleksanteri siirtyy siksi Mesopotamiaan ja Persiaan. Siellä hän rakentaa seppien avulla muurin estämään hunnien hyökkäystä. Aikojen lopussa Jumala särkee muurin ja päästä hunnit vapaaksi. Seuraa taistelu, jonka Bysantti voittaa ja perustaa kristillisen suurvallan maan päälle.[1][3]

Koraanin tarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksisarvinen rakennuttaa muuria Gogia ja Magogia vastaan jinnien avustaessa. Persialainen miniatyyrimaalaus 1550-luvulta.

Koraanissa tarina esiintyy vaurioituneessa muodossa. Aleksanteri on muuttunut ”kaksisarviseksi” (Dhul-Qarnain), mahdollisesti häntä esittävän kolikkokuvan takia, missä Aleksanterilla on päässään egyptiläisen jumalan Amon-Ran sarvet.[4] Hän vaeltaa ensi länteen ja paikkaan, jonne aurinko laskee, mikä osoittautuu sameaksi lähteeksi. Sieltä hän kääntyy itään tullakseen paikkaan, mistä aurinko nousee. Täällä kansa pyytää häneltä apua muurin rakentamisessa kahden kalliomuurin väliin suojaksi Gogia ja Magogia vastaan. Kaksisarvinen rakentaa sen raudasta ilman seppiä, jotka ovat Koraanin tarinasta kadonneet. Sitten Kaksisarvinen ilmoittaa, että kun hetki koittaa, Herra antaa muurin sortua. Bysantin kristillisen suurvallan perustamisen tilalle on näin tullut maailmanloppu. Kertomus päättyy tähän, mutta jatkuu myöhemmin lyhyesti kohdassa 21:96–97.

Gog ja Magog ovat Hesekielin kirjassa kansoja, jotka hyökkäävät lopun aikoina Israelia vastaan (Hesekiel 38–39).[5] Koraanissa oleva tarina saa siten täydennystä Raamatusta poimitulla aiheella.[1][6]

Koraanin jakeissa 18:83-102 tarina kerrotaan seuraavasti Ahsen-Bören suomennoksena:[7]

(83) Ihmiset kyselevät sinulta myös tietoja Kaksisarvisesta. Sano: »Olen kertova teille jotakin hänestä.» (84) Totisesti, Me perustimme hänen maallisen valtansa ja annoimme hänelle kaikkia apuneuvoja. (85) Hän eteni yhtä suuntaa, kunnes saapui sinne, missä aurinko laskee, ja (86) näki sen laskevan kuumaan lähteeseen, ja hän tapasi lähistöllä ihmisiä. (87) Me lausuimme: »Oi Kaksisarvinen. Sinä voit tuottaa heille kärsimyksiä tai saatat löytää jotakin hyvää heistä.» Hän vastasi: »Sitä me kuritamme, joka on väärämielinen, ja sitten lähetämme hänet takaisin Herransa luokse, niin että Hän voi rangaista häntä ankaralla kärsimyksellä. (88) Mutta sitä, joka uskoo ja tekee hyvää, odottaa runsas palkka, ja lempeällä äänellä Me annamme hänelle käskymme.» (89) Sitten hän kulki toista suuntaa, (90) kunnes saapui paikkaan, jossa aurinko nousee, ja huomasi sen nousevan ihmisten yli, joille Me emme ollut antanut mitään varjosuojaa auringon puolelle. (91) Näin oli asia. Ja Me tiesimme täydellisesti, miten hänen laitansa oli. (92) Sitten hän kulki vielä yhtä suuntaa, kunnes saapui kahden kalliomuurin väliseen laaksoon ja (93) tapasi näiden vuorten takana ihmisiä, jotka saattoivat tuskin ymmärtää ainoatakaan sanaa. (94) He sanoivat: »Oi Kaksisarvinen, totisesti, Goog ja Maagog levittävät pahaa maan päällä; onko meidän suoritettava sinulle veroa sillä ehdolla, että rakennat muurin heidän ja meidän välillemme?» (95) Hän vastasi: »Se (valtakunta veroineen), minkä Herrani on minulle perustanut, on minulle paras, joten riittää, kun autatte minua työvoimalla, niin että voin rakentaa lujan muurin teidän ja heidän välilleen. (96) Tuokaa minulle rautamöhkäleitä.» (Niitä tuotiin) kunnes hän oli täyttänyt kummankin vuoren välissä olevan solan. Hän sanoi: »Puhaltakaa!» He puhalsivat, kunnes rauta hehkui kuin tuli. Sitten hän sanoi: »Tuokaa nyt minulle sulaa kuparia, jotta voin valaa sen kaiken yli.» (97) Silloin he (maahantunkijat) eivät pystyneet kiipeämään sen ylitse eivätkä kaivautumaan alitse. (98) Hän sanoi vielä: »Tämä on Herrani suoma armo, mutta kun Herrani lupaus käy toteen, silloin Hän on murentava sen maan tomuksi, sillä Herrani lupaus on tosi.» (99) Ja sinä päivänä Me annamme joidenkuiden heistä törmätä toisia vastaan. Silloin puhalletaan pasuunoihin ja Me kokoamme heidät kaikki yhteen. (100) Ja sinä päivänä Me avaamme helvetin kauhistuttavana näkynä uskottomille. (101) Heidän silmänsä olivat verhotut Minun varoituksiltani, eivätkä he myöskään voineet niitä kuulla. (102) Luulevatko uskottomat, että he voivat suojelijoikseen ottaa palvelijoitani Minun sijastani? Totisesti, Me olemme valmistanut helvetin uskottomien asuinpaikaksi.

Islamilainen Koraanin selitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskeeko aurinko lähteeseen?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanin tarinassa kerrotaan, että aurinko laski lämpimään tai mutaiseen lähteeseen (18:86). [8] Ahsen-Bören suomennoksessa kohta kuuluu: Hän eteni yhtä suuntaa, kunnes saapui sinne, missä aurinko laskee, ja näki sen laskevan kuumaan lähteeseen, ja hän tapasi lähistöllä ihmisiä.[7] Tarina lännessä sijaitsevasta lähteestä sopii Aleksanteri Suuren valloitusretkeen siten, että Egyptissä hänen kerrotaan matkanneen lännen suuntaan aina Siwan keitaalle saakka, missä hänen kerrotaan julistautuneen jumalan pojaksi.[9]

Auringon laskeminen lähteeseen on vastoin luonnontieteellistä tietoa, joten jae on herättänyt myös muslimien keskuudessa kysymyksiä siitä, voiko Koraanissa olla virheitä.[10] Islamin uskonoppineet ovat vastanneet, että kohta ei tarkoita sitä, että aurinko laskisi lähteeseen. Islamilaisen fatwan antama selitys on seuraava:

Dhul-Qarnain (Kaksisarvinen) kulki länteen, kunnes saapui lännen suunnan kaikkein kaukaisimmalle paikalle. Siellä hänestä näytti ikään kuin aurinko laskisi mustaan mutaiseen veteen. Jos joukossamme oleva henkilö seisoo meren rannalla auringon laskiessa, hänestä näyttää ikään kuin aurinko laskisi mereen.[10]

Abu Dawudin muistiinmerkitsemä hadith antaa kuitenkin erilaisen selityksen. Sen mukaan aurinko todella laskee lämpimään lähteeseen:

Abu Dharr sanoi: Istuin Jumalan apostolin selän takana, kun hän ratsasti aasilla auringon laskiessa. Hän kysyi: tiedätkö minne se laskee? Vastasin: Jumala ja hänen apostolinsa tietää parhaiten. Hän sanoi: se laskee lämminvetiseen lähteeseen.”[11]

Luotettavuudeltaan hadith on arvioitu välittäjäketjunsa osalta korkeimpaan luokkaan (sahih).[11] Abu Dawudin hadith-valikoima on islamin arvostetuimpia ja kuuluu niin sanottuun kutub al-sittah -kokoelmaan eli "kuuteen kirjaan".

Dhul-Qarnain ja Aleksanteri Suuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut keskiaikaiset islamilaiset Koraanin tutkijat, kuten al-Tabari ja al-Biruni ovat pitäneet Koraanin hahmoa Dhul-Qarnain samana kuin Aleksanteri Suuri, mutta tämä käsitys on nykyään torjuttu, sillä olisi ristiriitaista hyväksyä monijumalainen Aleksanteri Koraanin kunnioittamaksi eskatologiseksi hahmoksi.[12] Islamilaisen fatwan mukaan kyse on eri henkilöistä.[13] Toisen fatwan mukaan Dhul-Qarnain oli hurskas ja hyvin uskonnollinen kuningas, joka joidenkin historioitsijoiden mukaan eli Mooseksen jälkeen, toisten mielestä Jeesuksen ja kolmansien mielestä hän oli Abrahamin ja Ismaelin aikalainen.[14] Kolmannen fatwan mukaan väite on "puhdasta tietämättömyyttä", sillä Dhul-Qarnain eli paljon ennen Aleksanteri Suurta ja oli monoteistinen muslimi.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • van Bladel, Kevin: ”The Alexander Legends in the Qur'an 18:83-102”, Teoksessa: Reynolds, Gabriel Said (toim.). The Quran in its Historical Context, s. 175-203. Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-49169-3
  • Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus, 2022. ISBN 978-952-345-114-8
  • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Popp, 2013, s. 32-34
  2. ↑ Bladel 2008, s. 175
  3. ↑ van Bladel 2008, s. 177-180
  4. ↑ Peltonen 2022, s. 95
  5. ↑ Hesekiel Raamattu.fi. Viitattu 15.7.2022.
  6. ↑ Peltonen 2022, s. 93-97
  7. ↑ a b Koraani - Luolan suura (AL-KAHF Islamopas.com. Viitattu 14.7.2022.
  8. ↑ Verse (18:86) - English Translation Quran. Viitattu 14.7.2022.
  9. ↑ Peltonen 2022, s. 21
  10. ↑ a b Rabee' Al-Awwa: Explanation of Qur'an (18:86). 10.5.2004. Islamweb.net. Viitattu 14.7.2022.
  11. ↑ a b 32 Dialects and Readings of the Qur'an (Kitab Al-Huruf Wa Al-Qira'at) The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Book 31, Hadith 3991. Sunnah.com. Viitattu 14.7.2022.
  12. ↑ Peltonen 2022, s. 94
  13. ↑ Is there any contradiction between Qur'an and historic incidents? 17.12.2002. Islamweb.net. Viitattu 15.7.2022.
  14. ↑ Dhul-Qarnain and Gog and Magog Islamweb.net. 3.2.2003. Viitattu 15.7.2022.
  15. ↑ Dhul-Qarnain The Pious King 21.9.2003. Islamweb.net. Viitattu 15.7.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksanteri_Suuri_Koraanissa&oldid=22096256”