Aleksanteri Aava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanteri Aava
Aava vuonna 1947
Aava vuonna 1947
Henkilötiedot
Koko nimi Aleksanteri Kuparinen
Syntynyt19. huhtikuuta 1883
Sakkola
Kuollut11. maaliskuuta 1956 (72 vuotta)
Saari
Kansalaisuus Suomi
Ammatti runoilija
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Palkinnot

Valtiopalkinto teoksesta Musta Lintu

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aleksanteri (Santeri) Kuparinen, kirjailijanimeltä Aleksanteri Aava (19. huhtikuuta 1883 Riiska, Sakkola11. maaliskuuta 1956 Saari) oli Karjalan kannaksella elänyt suomalainen pienviljelijä ja runoilija.

Aavan vanhemmat olivat talollinen, nahkuri ja lautamies Matti Juhonpoika Kuparinen ja Emilia Martintytär Karvanen (Karvonen). Hän kävi kansakoulun ja suoritti 1901 Uudenkirkon kansanopiston. Aava toimi sen jälkeen pienviljelijänä Sakkolassa aina vuoteen 1939 saakka ja hän oli myös Sakkolan kunnanvaltuuston jäsen. Talvisodan jälkeen Aavan perhe muutti evakkoon Saaren kuntaan Mikkolanniemen kylään jossa Aava sitten vietti viimeiset elinvuotensa.

Aava sai valtionpalkinnon vuonna 1917 ilmestyneestä runokokoelmastaan Musta lintu. Unto Kupiainen lausui Aavan runoudesta seuraavaa:

»Aavan runo kasvaa suoraan kalevalais-kantelettarelaisen laulun pohjalta ja niin läheltä luontoa, että lukija suorastaan tuntee siinä metsän tuoksun ja kuulee luonnon hiljaisuuden puhuvan.»

Aava oli naimisissa vuodesta 1911 Helena Riikosen kanssa, ja heillä oli seitsemän lasta.

Onni Pursiaisen veistämä Aleksanteri Aavan rintakuva pystytettiin 1961 Lempäälään.[1][2]

Onni Pursiainen: Aleksanteri Aavan rintakuva Lempäälän vanhan pääkirjaston edustalla (1961).
  • Vanha maininki, runokokoelma. WSOY 1916
  • Musta lintu, runokokoelma. WSOY 1917
  • Huuhkan poika, kertoelma lahjoitusmaa-ajalta. WSOY 1924
  • Vuoksen varsilta, runokokoelma, koonnut Esteri Pitkänen. Suvanto Säätiö 1967
  • Kootut teokset. Toivo Kuparinen, Imatra 2004
  • Laulu Vuokselle, Kuparisten suvun tunnuslaulu, säveltänyt Toivo Tenkanen, sovittanut Uuno Kuparinen
  1. Suomen muistomerkit osa VI Häme, s. 95. Väriteos Henna, 1996. ISBN 951971345X
  2. Erkki Koivisto: Aleksanteri Aavalle nimikkokatu Lempäälän keskustaan Lempäälän-Vesilahden Sanomat. 14.11.2016. Pirmediat. Viitattu 13.10.2021.