Gjumri
Gjumri (Գյումրի) |
|
---|---|
Näkymiä Gjumrin kaupungista Armenian Širakin maakunnassa |
|
lippu |
vaakuna |
Gjumri |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Armenia |
Maakunta | Širak |
Perustettu | 400-luku eaa. |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Vartan Ghukasyan |
Korkeus | 1509 m |
Väkiluku (2011) ([1]) | 121 976 |
Gjumri tai Kumairi (arm. Գյումրի, Gyowmri, ven. Гюмри, Gjumri, turk. Gümrü) on kaupunki Širakin maakunnassa Armeniassa lähellä Turkin rajaa. Kaupungin nimi oli Aleksandropol 1840–1924, sitten Leninakan 1924–1990.[2] Väkiluku oli 121 976 (väestönlaskenta 2011), mikä tekee siitä Armenian toiseksi suurimman kaupungin.[1]
Kaupungissa on Venäjän Armeniassa olevien sotajoukkojen päämaja.[3] Sotilastukikohdan vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2044 asti.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gjumri sijaitsee 126 kilometriä Armenian pääkaupungista Jerevanista pohjoiseen Shirakin tasangon keskiosassa. Sen korkeus on noin 1 500 metriä merenpinnan yläpuolella.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gjumrin paikalla on muinaisten kreikkalaisten kaupunki 400-luvulla eaa., mutta se ei ollut jatkuvasti asutettuna. Venäläiset rakensivat sinne linnoituksen vuonna 1837.[6]
Linnoituksen ympärille kasvanut kaupunki nimettiin 1840 Aleksandropoliksi Venäjän keisari Nikolai I:n puolison Aleksandra Fjodorovnan mukaan. Se oli tärkeä Venäjän sotilastukikohta Kaukasiassa. Venäjän-Turkin sotien aikana sinne pakeni armeeneja Osmanien valtakunnasta. Nykyisestä Armenian pääkaupunki Jerevanista tuli tärkeämpi vasta itsenäistä Armenian tasavaltaa 1918 ja Armenian neuvostotasavaltaa 1920 perustettaessa. Vuonna 1924 kaupunki nimettiin uudelleen Leninakaniksi Leninin kuoleman muistoksi. Se oli neuvostotasavallan tärkeä teollisuuskeskus.
Vuonna 1988 maanjäristys tuhosi suuren osan kaupunkia ja tappoi 24 000 asukasta.[2]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gjumri on merkittävä rautateiden risteyspaikkakunta Armeniassa. Sinne saapuu Georgian Tbilisistä Armenian länsiosien läpi kulkeva päärata Tbilisi–Armenian raja–Ajrum–Gjumri(risteysasema)–Armavir–Masis (risteysasema). Gjumrista erkanee länteen, Turkin puolelle (Kars–...) johtava ratayhteys sekä pistorata kaakkoon Maralikiin. Kaupungissa on myös lentoasema.[7][8]
Tunnettuja gjumrilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serkukset, syntyivät entisessä Aleksandropolin kaupungissa, nykyisessä Gjumrissa.
- Mystikko ja henkinen opettaja G. I. Gurdjieff (1866-1949).
- Kuvanveistäjä Sergei Merkurov (1881-1952).
Gjumrin nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gjumrin kaupungissa on paljon nähtävyyksia. Gjumrissa on paljon vanhoja kirkkoja, joista monia on kunnostettu. Kaupungissa on paljon patsaita muun muassa Äiti Armenian patsas. Gjumrissa on useita museoita, teattereita ja taidegallerioita. Kaupungissa on myös säilynyt muutamia historiallisia rakennuksia.
-
Näkymä Aragats-vuorelle (Armenian korkein vuori, kaupungista kaakkoon).
-
Keskusaukio, oikealla kaupungintalo.
-
Jumalanäidin katedraali.
-
Gurdjieffille omistettu kirkko.
-
Äiti Armenian patsas.
-
Kansainvälinen lentoasema.
-
Progress-yliopisto Itsenäisyyden aukion laidalla.
-
Stadion.
-
Dzitoghtskan museo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Population Census 2011: Table 1.5 Distribution of RA Population by Density of Administrative-territorial Units According to 2001 and 2011 Population Censuses. Republic of Armenia, De jure population (pdf) (taulukko peräisin Armenian vuoden 2011 väestönlaskennan sivustolta) The Results of 2011 Population Census of the Republic of Armenia (Indicators of the Republic of Armenia). Armenian tasavallan kansallinen tilastopalvelu, armstat.am. Viitattu 19.1.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Gyumrii Armenian Travel Bureau, atb.am. Viitattu 19.1.2015. (englanniksi)
- ↑ New Russian-Armenian Defense Pact 'Finalized' Radio Free Europe 15.8.2010
- ↑ Kucera J: The Russian Military Base In Armenia At The Eye Of A Geopolitical Storm Radioo free Eurrope. 24.3.2024. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Gyumri phoenixtour.org. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Gyumri Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva, s. 82–83 (Georgia, Armenia ja Azerbaidžan). (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)
- ↑ Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. sivu 208 (Armenija). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. (venäjäksi)