Aleksandr Miljukov
Aleksandr Petrovitš Miljukov ven. Алекса́ндр Петро́вич Милюко́в, 11. elokuuta 1817 Kozlov – 18. helmikuuta 1897 Pietari[1]) oli venäläinen toimittaja, kirjallisuuskriitikko ja kirjailija.
Aleksandr Miljukov syntyi moskovalaiseen porvarisperheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja työskenteli opettajana. Vuonna 1847 hän suoritti Venäjän kirjallisuuden yliopettajan kokeen.[1]
Miljukovin ensimmäinen merkittävä teos oli venäläisen runouden historia Otšerk istorii russkoi poezii (1847). Hän kirjoitti aikakauslehtiin ja toimitti vuosina 1860–1862 Svetotš-lehteä, jossa hän yritti sovitella slavofiilien ja zapadnikkien näkemyksiä. Vuosina 1868–1870 Miljukov toimitti Syn otetšestva ja vuonna 1870 Russki mir -lehtiä.[1]
Miljukov kirjoitti lukuisia matkakuvauksia Venäjältä ja Euroopan maista. Hänen Suomen-kuvauksensa vuosilta 1851–1852 ilmestyivät Pietarissa vuonna 1856. Miljukovin toinen tyylilaji olivat muistelmat, joista arvokkaimpia ovat kaunokirjalliset Literaturnyje vstretši i znakomstva (1890). Hän kirjoitti myös lyhyitä kertomuksia ja kirjallisuusartikkeleita sekä historiallisen pienoisromaanin Tsarskaja svadba (”Tsaarin häät”, 1873).[1]
Suomennettu teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvauksia Suomesta: matkamuistiinpanoja vuosilta 1851–1852 (Otšerki Finljandii). Toimittanut ja suomentanut Sergei Pogreboff. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Russkije pisateli 1800–1917: Biografitšeski slovar, tom 4, s. 62–63. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-256-0
