Aleksandr Dzasohov

Aleksandr Sergejevitš Dzasohov Алекса́ндр Серге́евич Дзасо́ховDzasohty Sergejy fyrt Aleksandr Дзасохты Сергейы фырт Алыксандр
Pohjois-Ossetia-Alanian 1. presidentti
30. tammikuuta 1998 – 7. kesäkuuta 2005
Seuraaja	Taimuraz Mamsurov
Henkilötiedot
Syntynyt	3. huhtikuuta 1934 Ordžonikidze, Pohjois-Ossetian ASNT, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto (nykyään Vladikavkaz, Pohjois-Ossetia-Alania, Venäjä)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Aleksandr Sergejevitš Dzasohov (ven. Алекса́ндр Серге́евич Дзасо́хов; osseetiksi Дзасохты Сергейы фырт Алыксандр, Dzasohty Sergejy fyrt Aleksandr, s. 3. huhtikuuta 1934 Vladikavkaz) on pohjoisossetia-alanialainen poliitikko, joka toimi Pohjois-Ossetia-Alanian presidenttinä vuosina 1998–2005.

Dzasohov valmistui Pohjois-Kaukasuksen kaivosinstituutista vuonna 1957 ja hänellä on politiikan tohtorin arvo. Vuosina 1993–1995 hän oli Venäjän federaation duuman jäsen. Pohjois-Ossetia-Alanian presidentiksi hänet valittiin 76 prosentin äänisaaliilla 18. tammikuuta 1998. Toiselle kaudelle hänet valittiin 27. tammikuuta 2002, jolloin hän sai 56,02 prosenttia äänistä. Dzasohov kuitenkin luopui asemastaan ennen virkakauden päättymistä 31. toukokuuta 2005 ja hänen seuraajakseen valittiin Taimuraz Mamsurov.

Nykyisin Dzasohov edustaa Pohjois-Ossetia-Alaniaa Venäjän federaation parlamentin ylähuoneessa, Federaation neuvostossa.

Dzasohov todisti Beslanin koulukaappauksesta selvinnyttä terroristia Nur-Paši Kulajevia vastaan 13. tammikuuta 2006 Pohjois-Ossetian korkeimmassa oikeudessa. Beslanista saapui kaksi bussilastillista panttivankeina olleita ja heidän omaisiaan maan pääkaupunkiin Vladikavkaziin seuraamaan pitkään odotettua todistajan lausuntoa. Turvallisuustoimet oikeudenkäynnissä olivat mittavat. Monet koulukaappauksen uhrit ja heidän omaisensa pitävät Dzasohovia yhtenä niistä viranomaisista, joita pidetään syyllisinä koulukaappaukseen. Syyttäjänvirastosta vakuutettiin ettei ketään viranomaisia tulla syyttämään koulukaappauksen aiheuttamista kuolemista, joten Dzasohov sai todistaa ilman että olisi ollut pelkoa oikeudellisista seuraamuksista hänelle itselleen.