Aleksander Tõnisson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksander Tõnisson
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1875
Pööra, Tartumaa
Kuollut30. kesäkuuta 1941 (66 vuotta)
Tallinna, Viro
Sotilashenkilö
Sotilasarvo kenraalimajuri

Aleksander Tõnisson, VR I/1 (17. huhtikuuta 1875 Härjanurme30. kesäkuuta 1941 Tallinna, Viro[1]) oli virolainen sotilaskomentaja (kenraalimajuri) Viron vapaussodan aikana.

Tõnisson valmistui 1899 Vilnan sotilasakatemiasta. Hän osallistui vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan[2] ja ensimmäiseen maailmansotaan. Vuonna 1917 hän oli mukana muodostamassa Viron kansallisia yksiköitä ja komentaja 1. Viron rykmentissä, joka osallistui Riian rintaman taisteluun. Hän pakeni 1918 Saksan miehitystä Suomeen, palasi syksyllä Viroon, ja hänestä tuli Viron 1. divisioonan komentaja. Viron vapaussodassa Tõnisson taisteli menestyksekkäästi Virun rintamalla. Sodan päätyttyä hän toimi kaksi kertaa puolustusministerinä, ensin Jaan Tõnissonin hallituksessa 1920, sitten Konstantin Pätsin hallituksessa 1933. Pätsin kaappauksen jälkeen 1934 hän joutui jäämään eläkkeelle armeijasta ja oli Tarton kaupunginjohtaja 1934–1939 ja Tallinnan ylipormestari 1939–1940. Neuvostoliittolaiset miehitysviranomaiset pidättivät 1940 Tõnissonin ja teloittivat hänet seuraavana vuonna.[1]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ülo Kaevats ym. Eesti entsüklopeedia 14. Tallinn: Eesti Entsüklopeediakirjastus, 2000 ISBN 9985-70-064-3
  1. a b Wojciech Roszkowski, Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century (s. 104) (Google Books). Viitattu 2.11.2017. (englanniksi)
  2. Shingo Masunaga The Inter-War Japanese Military Intelligence Activities in the Baltic States: 1919-1940 väitöskirja, Turun yliopisto