Alejandro Toledo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alejandro Toledo
Perun 92. presidentti
28. heinäkuuta 2001 – 28. heinäkuuta 2006
Varapresidentti Raúl Diez Canseco (1.)
David Waisman (2.)
Edeltäjä Valentín Paniagua
Seuraaja Alan García
Henkilötiedot
Syntynyt28. maaliskuuta 1945 (ikä 79)
Cabana, Peru
Puoliso Eliane Karp
Tiedot
Puolue Perú Posible
Uskonto Katolisuus

Alejandro Celestino Toledo Manrique (s. 28. maaliskuuta 1946) on perulainen taloustieteilijä, joka toimi maansa presidenttinä 2001–2006. Hän oli tehtävässä ensimmäinen alkuperäiskansan edustaja.[1]

Hänet valittiin presidentiksi vuonna 2001, kun hän voitti istuvan presidentin Alan Garcían. Toledo saavutti kansainvälistä kuuluisuutta johdettuaan oppositiota vuodet 1990–2000 hallinnutta Alberto Fujimoria vastaan.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toledo on kotoisin 16-lapsisesta maanviljelijäperheestä Cabanasta, Pallascan maakunnasta Ancashin alueella. Hän varttui Chimbotessa Perun pohjoisrannikolla. 16-vuotiaana hän sai vuoden stipendin San Franciscon yliopistoon. Hän suoritti taloustieteen tutkinnon ja rahoitti opiskelunsa osittain jalkapallostipendillä sekä työskentelemällä huoltoasemalla. Tohtorintutkintonsa hän sai Stanfordin yliopistosta. Tämän jälkeen hän työskenteli taloustieteiden professorina Universidad del Pacíficossa Perussa. Hän on toiminut Yhdistyneiden kansakuntien, Maailmanpankin, ILO:n ja OECD:n konsulttina. Hän on toiminut tutkijana Harvardissa ja vierailevana professorina Wasedan yliopistossa Tokiossa. Toledon julkaisuihin kuuluu talouskasvua ja rakennemuutosta käsitteleviä tutkimuksia.

Toledo ryhtyi politiikkaan sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 1995 presidentinvaaliin, jossa sai 3 % äänistä ja Fujimori valittiin uudelleen. Toledo perusti Perú Posible -puolueen 1999 ja julisti asettuvansa ehdolle vuoden 2000 vaaleihin. Huolimatta kolmannen kauden perustuslainvastaisuudesta Fujimori asettui jälleen ehdolle.

Toledosta tuli opposition johtohahmo ja hän sai useimpien muiden ehdokkaiden tuen. Fujimori voitti kuitenkin Toledon, vaikka vaalia arvosteltiin vilpilliseksi. Toledo kieltäytyi osallistumasta toiselle kierrokselle ja vaati vaalin mitätöimistä. Tämän jälkeen hän ilmoitti vetäytyvänsä vaalista, mutta se järjestettiin silti, ja Toledo sai 17 % äänistä. Protestit Fujimorin valintaa vastaan kukistettiin kyynelkaasulla.

Ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2000 syytökset vilpistä ja korruptiosta saivat Fujimorin myöntymään uusiin vaaleihin 2001. Kun Fujimori oli Bruneissa APECin kokouksessa, hänen puolueensa menetti vallan kongressissa. Fujimori matkusti Japaniin ja jätti eronpyyntönsä faksilla. Kongressin puhemiehestä Valentín Paniaguasta tuli virkaatekevä presidentti. Jo suunnitellut vaalit järjestettiin 29. toukokuuta 2001. Toledo voitti entisen presidentin Alan Garcían niukasti (52,5 % vs. 47,5 %). Hän vannoi virkavalansa 28. heinäkuuta 2001.

Toledon astuessa virkaansa maata riivasivat levottomuudet ja köyhyys. Yli puolet väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella huolimatta maan kansainvälisesti varsin menestyksekkäästä 4 % vuotuisesta talouskasvusta. Toledo lupasi kampanjassaan katkaista siteet Perun menneisyyteen, jolla hän tarkoitti Fujimorin korruptiota ja virkanimityksiä.

Myös Toledoa ympäröivät skandaalit ja polemiikki. Hänen 18 000 Yhdysvaltain dollarin vuosipalkkansa aiheutti närää maassa, jossa opettaja ansaitsee 100–200 dollaria kuussa. Vuonna 2002 Toledo joutui myös tunnustamaan 13-vuotiaan aviottoman tyttären Zarain, jonka olemassaolon hän ensin yritti kieltää. Heinäkuussa 2004 hän kutsui tilintarkastajat tarkastamaan pankkitilinsä korruptiosyytösten vuoksi.

Maaliskuussa 2005 nousi metakka, kun paljastui, että Perú Posible oli väärentänyt hänen siunauksellaan tuhansia kannattajakortteja päästäkseen mukaan vuoden 2000 vaaleihin. Poliisin mukaan 78 % allekirjoituksista oli väärennetty.

Vuoden 2005 elokuussa Toledo nimitti kiistellyn Fernando Oliveran ulkoministeriksi. Se johti kolmen ministerin, mukaan lukien pääministeri Carlos Ferreron, eroon. Lain mukaan pääministerin ero johtaa koko hallituksen eronpyyntöön. Näin ollen Olivera pakotettiin eroon ja hänen viisipäiväinen ministerinuransa (11.–16. elokuuta 2005) jäi Perun historian lyhimmäksi.

Kun Toledo vannoi virkavalansa, hänelle antoi tukensa 59 % kansasta. Maaliskuussa 2005 hänen suosionsa oli 8 %, matalampi kuin yhdelläkään muulla Etelä-Amerikan presidentillä. Heinäkuussa hänen suosionsa oli noussut 13,5 %:sta 18 % hallituksen laajojen työllistämishankkeiden ja talouskasvun seurauksena. Elokuussa 2005 hänen kannatuksensa oli jälleen vain 7 %.

Yhdeksi suurimmista Toledon saavutuksista voi tulla vapaakauppasopimus Yhdysvaltain kanssa, joka poistaa kaupparajoitukset maiden väliltä. Sen vahvistamisen oli tarkoitus tapahtua Yhdysvaltain ja Perun kongresseissa vuoden 2006 aikana. Etelä-Amerikassa Toledo on kannattanut valtatieyhteyksien kehittämistä Brasiliasta ja Boliviasta Perun Tyynenmeren satamiin, mikä auttaisi maan eteläosan kehitystä. Hän on tukenut myös Etelä-Amerikan CSN-kauppaliiton (Comunidad Sudamericana de Naciones) luomista.

Presidenttikauden jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kautensa jälkeen Toledo on asunut Yhdysvalloissa. Häntä vastaan nostettiin syyte joulukuussa 2006 vuoden 2000 vaalien kannattajakorttien väärentämisestä.[2] Toledo pidätettiin Limassa vuonna 2023 ja häntä vastaan nostettiin syytteet lahjusten otosta laajassa brasilialaiseen rakennusyhtiö Odebrechtiin eli nykyiseen Novonoriin liittyneessä korruptioskandaalissa. Lokakuussa 2024 Toledo sai 20 vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomion 35 miljoonan dollarin lahjusten vastaanottamisesta.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Alejandro Toledo Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.1.2015.
  2. ↑ Former Peruvian president charged BBC
  3. ↑ Marco Aquino: Peru ex-President Toledo convicted of bribe-taking, sentenced to 20 years in prison 22.10.2024. Reuters. Viitattu 22.10.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alejandro Toledo.
Perun vaakuna
Perun presidentit
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alejandro_Toledo&oldid=22723724”