Albert Rizaeus Hardenberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Albert Rizaeus Hardenberg (s. 1510 Hardenbergissä Hollannissa, k. 1574 Emdenissä), oli saksalais-hollantilainen teologi.

Hardenberg liittyi ratkaisevasti luterilaiseen uskonpuhdistukseen oleskellessaan 1543-44 Wittenbergissä, missä hän muodosti luottamuksellisen ystävyyssuhteen erityisesti Philipp Melanchthonin kanssa. Vuonna 1544 Kölnin vaaliruhtinas-arkkipiispa Hermann von Wied kutsui hänet auttamaan uskonpuhdistuksen toteuttamisessa alueillaan ja vuodesta 1545 lähtien hän työskenteli pastorina Kempenissä tätä tarkoitusta varten, mutta katolinen vastaliike pakotti hänet jättämään paikkansa. Vuonna 1547 hänet kutsuttiin saarnaamaan Bremenin tuomiokirkkoon velvoitteena pitää myös teologisia luentoja. Varhain häntä alettiin kuitenkin epäillä eriävistä mielipiteistä ehtoolliskysymyksessä. Hardenberg, joka oli läheisesti yhteydessä reformoituun Johannes Laskiin, oli alusta asti ottanut tässä asiassa välittäjäaseman reformoidun ja luterilaisen näkemyksen välillä. Hardenbergin ja muiden Bremenissä olevien pappien välillä syttyi ankara ja pitkäaikainen taistelu. Erilaisten vaiheiden jälkeen kiista päättyi siihen, että Hardenberg erotettiin virastaan ​​ja karkotettiin Bremenistä vuonna 1561. Muutaman vuoden kuluttua kirjallisten töiden jälkeen hän asui Rasteden luostarissa lähellä Oldenburgia, vuonna 1565 hänestä tuli pastori Sengwardeniin ja vuonna 1567 Emdeniin, jossa hänen vaikutuksensa alaisena reformoitu suunta tuli yhä enemmän vallitsevaksi.[1]