Albert Hämäläinen

Albert Hämäläinen (20. helmikuuta 1881 Viitasaari – 8. lokakuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja etnografi.

Hämäläisen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Hämäläinen ja Katariina Kauppinen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1905. Hänen aineyhdistelmäänsä sisältyivät suomalais-ugrilainen kielentutkimus, venäjän kieli ja kirjallisuus sekä slaavilainen filologia. Hämäläinen kuului viimeiseen sukupolveen joka pääsi käymään suomalaisten itäisten heimokansojen, kuten mordvalaisten, marien ja udmurttien, keskuudessa vuosina 1906–1911, ennen kuin Neuvostoliitto sulki rajansa.

Väiteltyään filosofian tohtoriksi vuonna 1913 Hämäläinen opetti vuosina 1914–1924 suomea, venäjää ja englantia Hämeenlinnan lyseossa. Sitä ennen 1910–1912 hän oli toiminut Helsingin yliopiston venäläisen kirjaston amanuenssina ja senaatin ylimääräisenä kielenkääntäjänä 1914. Vuosina 1924–1931 hän oli Arkeologisen komission johtaja ja Seurasaaren museon johtaja. Vuodesta 1931 vuoteen 1949 Hämäläinen oli suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori Helsingin yliopistossa, tämän aineen dosenttina hän oli toiminut 1930–1931. Oppituolin virassaan Hämäläinen kritisoi kansatieteen tutkimuksen siihenastista esinepainottuneisuutta ja korosti tapatutkimusta.

Hämäläinen tutki muun muassa Keski-Suomen kansankulttuuria ja rakennuskantaa, Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten kulttuuria sekä hylkeenpyyntiä vanhan kulttuuriperinteen säilyttäjänä. Vuonna 1931 hän kävi tutkimusmatkalla Värmlannissa.

Hämäläinen oli Helsingin kaupungin museolautakunnan puheenjohtaja sekä Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurivuorovaikutusta suunnitelleen komitean puheenjohtaja vuonna 1940. Hän toimi myös Kansantietouden tutkijain seuran esimiehenä ja Keskisuomalaisen Osakunnan inspehtorina. Osakunnan yhteydessä toimii Hämäläisen testamenttilahjoitukseen perustuva stipendirahasto, jonka tarkoitus on edistää Keski-Suomen kansanelämän tutkimusta.

Teokset

• Mordvalaisten, tšeremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista (1913, väitöskirja)
• Ihmisruumiin substanssi suomalais-ugrilaisten kansojen taikuudessa (1920)
• Hylkeenpyynti keskisen Pohjanlahden Suomenpuolisella rannikolla (1929)
• Keski-Suomen kansanrakennukset (1930)
• Beiträge zur Etnographie der Ostfinnen (1930)
• Bostads- och byggnadsskick hos skogsfinnarna i Mellan-Skandinavien (1945)
• Keski-Skandinavian suomalaiset (1947)

Lähteet

• Laati–Blomstedt–Havu–Poijärvi: Kuka kukin oli
• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 319–320. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
• Juhani U. E. Lehtonen: Hämäläinen, Albert (1881–1949) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.5.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Juhani U.E. Lehtonen: Albert Hämäläinen – kielimies. Tieteessä tapahtuu 4–5 / 2009.
• Hanneleena Hieta 2010. Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Väitöskirja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kansatieteen historiaa. Helsingin yliopisto
• Keskisuomalainen Osakunta, stipendit.

Kirjallisuutta

• Räsänen, Riitta 1992. Albert Hämäläinen – champion of Finno-Ugrian ethnology. Teoksessa: Matti Räsänen (toim.) Pioneers. The History of Finnish Ethnology, s. 103–125. Helsinki:Finnish Literature Society.

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Albert Hämäläisen e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.