Albanian saksalaismiehitys
Albanian kuningaskunta Mbretëria Shqiptare |
|||
---|---|---|---|
1943–1944 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
osa | natsi-Saksan miehitysvaltaa | ||
Valtionhoitaja | Mehdi Frashëri | ||
Pääministeri | Ibrahim Biçakçiu | ||
Pääkaupunki | Tirana | ||
Kielet | albania | ||
Valuutta | Albanian frangi | ||
Tunnuslause | Albania albaaneille, kuolema pettureille | ||
Kansallislaulu | Hymni i Flamurit | ||
Edeltäjä | Albanian protektoraatti | ||
Seuraajat |
Albanian demokraattinen hallitus Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta |
Albania oli Saksan miehittämä toisen maailmansodan aikana vuodesta 1943 vuoteen 1944. Ennen Italian ja liittoutuneiden aselepoa 8. syyskuuta 1943 Albania oli Italian hallussa. Aselevon ja Italian lähdön akselivalloista jälkeen saksalaisjoukot miehittivät Albanian.
Saksa asetti Midhat Frashërin johtaman Balli Kombëtar -puolueen Albanian johtoon. Saksan hallitsemaan Albaniaan kuului Kosovo, osa läntisestä Makedoniasta ja itäisestä Montenegrosta sekä Tutinin kaupunki Serbiasta. Yksi Balli Kombëtarin tavoitteista oli kaikkien albaanien asuttamien alueiden liittäminen Albaniaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Italia oli antautunut 8. syyskuuta vuonna 1943, vyöryivät saksalaiset joukot Makedoniasta ja Kreikasta Albaniaan. Valtaosa italialaisista antautui Saksan armeijalle, mutta noin 2000 miestä perusti heitä vastaan taistelleen Antonio Gramsci- partisaaniryhmän. Saksa otti haltuunsa lähinnä suurimmat kaupungit ja päälikenneväylät.[1]
Saksa julisti, että Albania on nyt "itsenäinen ja puolueeton". Italialaisten maalle säätämä perustuslaki kumottiin ja palattiin vuoden 1928 perustuslakiin. Maan johtoon asetettiin Balli Kombëtar- puolue. Albanialaisille perustettiin oma SS-Skanderberg- joukko-osasto. Kosovon rajalla asuneet albaanit ja kosovolaiset kannattivat aluksi saksalaismiehitystä, sillä saksalaiset lupasivat liittää Kosovon sodan jälkeen Albaniaan. [2]
Ennen toista maailmansotaa Albaniassa oli ollut 200 juutalaista. Sodan aikana maahan saapui 400 juutalaista pakolaisina. Italian vallan aikana heidän elämänsä oli turvattua, joskin oikeudellisesti rajattua. Saksalaisten saavuttua he aloittivat juutalaisvainot myös Albaniassa. [3]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kun Albanian partisaanit rikkoivat Mukjen sopimuksen, Albanian partisaanien, Jugoslavian partisaanien ja Balli Kombëtarin välille syttyi sota. Partisaanit saivat tukea liittoutuneilta.
Saksa pyrki vakuuttamaan albaanit siitä, että heidän kannattaisi hallita maata itse. Monet epäröivät erityisesti, kun huhut Britannian hyökkäyksestä Albaniaan levisivät. Kosovon albaanijohtajat, jotka tajusivat, että liittoutuneiden voiton jälkeen heidän maansa palaisi Jugoslavian haltuun olivat halukkaita yhteistyöhön Saksan kanssa.
Partisaanien vastarinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden hallituksen ja saksalaisten piti taistella kommunistisen Kansallisen Vapautusarmeijaa vastaan. Saksalaiset aloittivat hyökkäyssarjan partisaaneja vastaan. Partisaanien toiminta keskittyi eteläiseen Albaniaan. Ensimmäinen saksalaisten operaatio, nimeltään Operaatio 505, alkoi marraskuussa 1943. Sen tarkoituksena oli häätää partisaanit Pezëstä. Kahdeksan päivän jälkeen saksalaiset ilmoittivat operaation onnistuneeksi. He onnistuivat tappamaan 100 partisaania ja ottamaan vangiksi 1 650. Kansallinen Vapautusarmeija lähes tuhoutui saksalaisjoukkojen ja nationalistien operaatiossa. [4]
Toisen maailmansodan loppu ja kommunistihallinnon alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Partisaanit osoittautuivat sinnikkäämmiksi kuin Saksa, joka alkoi hävitä sotaa, oletti. He aloittivat vuonna 1944 täysimittaisen hyökkäyksen Saksaa ja Balli Kombëtaria vastaan. [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vickers, Miranda: The Albanians. A Modern History. I.B. Tauris, Great Britain 1995. ISBN 1-85043-749-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vickers, M.: The Albanians. A Modern History. 1995 s. 152
- ↑ Vickers, M.: The Albanians. A Modern History. 1995 s. 152
- ↑ http://academic-accelerator.com/encyclopedia/italian-protectorate-of-albania-1939-1943[vanhentunut linkki]
- ↑ Vickers, M.: The Albanians. A Modern History. 1995 s. 154
- ↑ Frances Trix: The Sufi Journey of Baba Rexheb, s. 72. University of Pennsylvania, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.10.2018).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albanian saksalaismiehitys Wikimedia Commonsissa