Alarik Hernberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verner Alarik Hernberg (2. maaliskuuta 1869 Helsinki – 9. lokakuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden apulaisprofessori.[1][2]

Henkilöhistoria ja ammattiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernbergin vanhemmat olivat senaatin kielenkääntäjä Robert Nikolai Hernberg (1831-1887) ja Clara Amanda Adelaide Strandberg.[3] Hernberg oli naimisissa vuodesta 1896 Naëma Fredrika Tawaststjernan kanssa.[1] Heidän poikiaan olivat Suomen Sokeri Oy:n pääjohtaja Gunnar Hernberg ja Villayhtymän pääjohtaja Runar Hernberg,[4] samoin kuin sisätauteihin erikoistunut lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl-August Alarik Hernberg (s. 1909).[5]

Hernberg pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1888 ja suoritti Helsingin yliopistosta oikeustutkinnon 1893 sekä valmistui molempien oikeuksien lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1916. Hän sai varatuomarin arvon 1896.[1]

Hernberg oli Suomen senaatin talousosastolla ylimääräisenä kopistina vuodesta 1893 ja senaatin olkeusosastolla ylimääräisenä kopistina vuodesta 1896. Hän toimi Helsingissä asianajajana 1899–1907 ja 1909–1924. Hernberg oli 1907–1909 Helsingin kaupunginvaltuuston sihteerinä ja 1909–1915 Helsingin ruotsalaisen kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden opettajana. Hän julkaisi 1903–1906 Juridiska meddelanden-aikakauslehteä ja kirjoitti oikeusopillisia kirjoitelmia ja tutkimuksia, muun muassa suomenkieliset tutkielmat Laki maanvuokrasta maalla ja Selityksiä tielakiin. Hernberg oli viimeksi Helsingin yliopiston siviilioikeuden apulaisena eli apulaisprofessorina 1924–1936.[1][2]

Hernbergiä pidettiin omalaatuisena henkilönä, jonka oikeustieteellisiin kannanotoihin ei aina luotettu. Osa opiskelijoista piti hänen luentojaan vaikeaselkoisina, ja 1930-luvulla hän joutui yliopiston rehtorin puhutteluun mielivaltaisen tenttaamiskäytäntönsä vuoksi. Hernberg kärsi myös huonokuuloisuudesta.[6]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Värnepliktslag för storfurstendömet Finland, af Finlands ständer vid landtdagen 1877-1878 antagen och af Hans Kejserliga Majestät den 6/18 decamber 1878 i nåder stadfästad, gifven i Helsingfors den 27 december 1878; jemte särskilda dertill hörande författningar. Helsingfors 1898
  • Om servituter vid jorddelning. Författare, Helsingfors 1899
  • Våra grundlagars giltighet. Vårt Land, Helsingfors 1899
  • Lagen om lega af jord på landet af den 19 Juni 1902 ; med förklaringar af Alarik Hernberg. Akademiska Bokhandeln, Helsingfors 1902, 2. painos nimellä Lagen om lega af jord på landet med inledning, förklaringar och formulär. Yrjö Weilin, Helsingfors 1907, suomeksi nimellä Laki maanvuokrasta maalla kesäkuun 19 p:ltä 1902 : selitykset ja kaavat. Yrjö Weilin, Helsinki 1903, 2. lis. painos 1903, 3. lis. painos 1904
  • Finland såsom stat : föredrag. Helios, Helsingfors 1906
  • Om vårt samhällsskicks uppkomst : föredrag. Helios, Helsingfors 1906
  • Kommissionsinstitutet enligt finsk rätt. Akademiska Bokhandeln, Helsingfors 1911
  • Tantième-frågan i Föreningsbanken i Finland ; kirj. Hjalmar Modeen, Alarik Hernberg ja Alb. Hornborg. Helsingfors 1911
  • Uppsatser i juridiska ämnen. Frenckellska Tryckeri-Aktiebolag, Helsingfors 1912
  • Betinga mord och dråp eller annan jämförlig tilldragelse tillskottspremie vid olycksfallsförsäkring?. Helsingfors 1913
  • Om aktierättsskyddet. Helsingfors 1913
  • Om decharge enligt finsk aktierätt. Akademiska Bokhandeln, Helsingfors 1913
  • Kommanditbolaget : närmast med hänsyn till Finlands civilrätt. 1, Uppkomst och väsen. Helsingfors 1915
  • Om delning av väg. Tammerfors 1916
  • Blankoväxeln. Akad. bokhandeln, Helsingfors 1917
  • Om förvärvsbolagens rättspersonlighet. Helsingfors 1918
  • Finlands rikes lag innefattande 1734 års lag delvis upphävd, ändrad och tillökad genom senare författningar jämte bihang. Söderström, Helsingfors 1920
  • Kommentar till väglagen. Söderström, Helsingfors 1920, suomeksi nimellä Tielaki : selitysteos. WSOY 1920
  • Budkavlen såsom rättsurkund : rättsetnologisk studie. Tavastehus 1921
  • Förbudsdomen enligt finländsk civilprocessrätt. Åbo 1921
  • Bygdevägsunderhållet, dess ordnande enligt den nya väglagen. Söderström, Helsingfors 1922, suomeksi nimellä Paikallisteiden kunnossapito : sen järjestäminen uuden tielain mukaan. WSOY 1922
  • Rättshandbok. Schildt, Helsingfors 1922
  • Supplement till Finlands rikes lag innefattande 1734 års lag delvis upphävd, ändrad och tillökad genom senare författningar jämte bihang ; sammanställt av Alarik Hernberg. Söderström, Helsingfors 1923
  • Über das Nachindossament : mit einem Vorwort. Für Notleidende im Ruhrgebiet, Helsingfors 1923
  • Grunddragen av Finlands familjerätt. Helsingfors 1925
  • Repetitorium juridicum : alustavaa siviilioikeuden kuulustelua varten. 1, Perheoikeus. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1925
  • Finlands rikes lag. Supplement 2 till 1920 års upplaga av Finlands rikes lag ; sammanställt av Alarik Hernberg. Söderström, Helsingfors 1927
  • Yleissiivilioikeus : Suomen lain mukaan. Tekijä, Helsinki 1928
  • Adoptionen, särskilt dess rättsverkningar. Författare, Helsingfors 1928, 2. omarb. uppl. Kerava 1932
  • Om utlännings rätt till arv i Finland. Författare, Helsingfors 1928
  • Besvärsskrift i civilprofessurfrågan. Författare, Helsingfors 1930
  • Granskarutlåtandena i civilprofessurfrågan : kritik och motkritik. Författare, Helsingfors 1930
  • Äktenskapslagen i doktrinens ljus. Författare, Helsingfors 1930
  • Finlands intertemporala äktenskapsrätt. Författare, Helsingfors 1931, 1932
  • Lagfartsreformen. Författare, Helsingfors 1932, suomeksi nimellå Lainhuudatus ja kiinteistösaannon moite. Tekijä, Helsinki 1932
  • Gäldförhållandet : allmänna läror. Författare, Helsingfors 1934
  • Om urkunders kraftlösförklaring : En föreläsningsserie vid Helsingfors universitet vårvintern 1935. Helsingfors 1935

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. ↑ a b Lakit. tri Alarik Hernberg 70-vuotias, Helsingin Sanomat, 02.03.1939, nro 59, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Robert Nikolai Hernberg. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=17012>. Luettu 23.7.2017.
  4. ↑ Kuka kukin on 1954
  5. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 153-154. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  6. ↑ Kangas, Urpo (toim.): Oikeustiede Suomessa 1900–2000, s. 36, 242. Helsinki: WSOY, 1998.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alarik_Hernberg&oldid=22484615”