Alajärv (Saaluse)
| Alajärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Iskna jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | oja Kavadi järvestä |
| Laskuoja | Voki oja |
| Järvinumero | VEE2143600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 208,4 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,38 km [1] |
| Leveys | 0,21 km [1] |
| Rantaviiva | 1,233 km [1] |
| Pinta-ala | 6,3 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000122 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,9 m [1] |
| Suurin syvyys | 8,8 m [1] |
| Valuma-alue | 11 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Alajärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Alajärv (myös Saaluse järv, Kõverjärv) on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnan Uue-Saalusen kylässä sijaitseva järvi.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 380 metriä pitkä, 210 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,3 hehtaaria. Se on rantaviivaltaan kolmion muotoinen ja rantaviivan pituus on 1,23 kilometriä pitkä. Sen syvyys on 8,8 metriä (tai 9,2 metriä [2]) ja sen keskisyvyys on 2,9 metriä. Järven kahden syvänteen välissä sijaitsee Mudasaar, joka peittyy korkeanveden aikana vedenpinnan alle matalikoksi.[1][3][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[3]
Järven rannat ovat hiekkaisia ja rantavedessä on pohja hiekkaa tai mutaa. Järvessä on kaksi syvännettä, joiden väliin pintaan asti nouseva matalikko. Matalikolla kasvaa kasveja matalanvedenaikana, jolloin se ansaitsee nimensä Mudasaar. Kesäsin ja talvisin muodostuu syvänteisiin selkeät lämpötilakerrostumat. Vedenväri on vaalean kellertävän vihreä tai keltainen ja näkösyvyys on 3,9–4,8 metriä. Järvi on vesikasvillisuudestaan rikas 19 lajillaan. Siinä elää ainakin hauki, särki, lahna, suutari, ruutana, pasuri, sorva, kiiski ja made.[2]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Holsta oja eli yläjuoksulla Voki oja on Iskna jõen sivuhaara. Alajärveen tulee oja Kavadi järvestä järven rannalla sijaitsevan maapadon alta. Järvestä lähtee kaksi ojaa kohti luodetta, missä oja yhtyvät toisiinsa Voki ojaksi. Siinä mielessä Alajärv on bifurkaatiojärvi. Lisäksi vesijärjestelyt sisältävät ominaisuuden, että Kavadi järven laskujoki on Iskna jõgi, jonne Voki ojakin yhtyy alempana. Järven valuma-alueen pinta-ala on 11 neliökilometriä. Iskna jõgi yhtyy Võhandu jõgeen 13 kilometrin päässä Kääpan taajaman lähellä. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Keskkonnaregister: Alajärv (VEE2143600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 22.9.2020. (viroksi)
- ↑ a b Alajärv (Saaluse Alajärv, Saaluse järv, Kõverjärv, Veskijärv), kalapeedia.ee, viitattu 23.9.2020
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.9.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)