Ala-Kintauden työväentalo
| Ala-Kintauden työväentalo | |
|---|---|
| Ala-Kintauden työväentalo | |
| Osoite | Ala-Kintaus, 41920 Kintaus |
| Sijainti | Petäjävesi |
| Valmistumisvuosi | 1953 |
| Rakennuttaja | Ala-Kintauden Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Ala-Kintauden Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Ala-Kintauden työväentalo sijaitsee Petäjävedellä Kintauksen kylässä. Talon omistaa Ala-Kintauden Työväenyhdistys. Talo edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä, ja se on rakennushistoriallisesti arvokas.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ala-Kintauden työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Vuonna 1909 yhdistys osti rakennusta varten hirsiä Kummunkylältä, ja ne vietiin talkoilla lähelle Koskensaaren tehdasta. Tehtaan omistaja Kordelin oli luvannut lahjoittaa tontin niin sanotusta Sikoviian mäestä. Hanke kuitenkin raukesi, kun tehdas vaihtoi omistajaa. Vuonna 1914 ostettiin tonttimaa B. Ekmanilta niin sanotulta Tupamäeltä. Sinne valmistui talo talkoovoimin 1914 tai 1915. Vuonna 1922 yhdistys osti Soppela-nimisen palstan siinä olevine rakennuksineen. Vuonna 1925 yhdistys osti Raiskilan tilasta tontin, joka sai nimen Mäntylä. Höytiän työväenyhdistykseltä ostettiin vesikattovaiheessa oleva rakennus, ja se ajettiin talkoilla Raiskilan tontille. Talo valmistui talkoilla vuonna 1926. Samana vuonna myytiin sekä Tupamäki että Soppela. Kintauden kansakoulu paloi vuonna 1926, ja tuolloin sekä työväentalo että seurantalo otettiin koulutiloiksi talvikaudeksi 1926–1927.[1]
Vuosina 1939–1944 työväentalo oli sotilasmajoituksessa. Vuonna 1948 se paloi. Tulipalo syttyi salaman iskusta. Palovakuutusrahoilla ja Petäjäveden osuuskassasta nostetulla lainalla rahoitettiin uuden talon rakentaminen. Uusi työväentalo rakennettiin talkoilla vuonna 1953.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalon on piirtänyt Kaartinen vuonna 1951. Talo on lautarakenteinen. Katteena on huopa. Talo on maalattu punaiseksi. Sisäseinät ovat kipsoniittia, kartonkia ja pahvia. Sisäkatto on akustiikkalevyä ja pahvia. Laajennuksia on tehty vuosina 1959–1960. Lämmitys on vaihdettu kuumailmapuhaltimeen vuonna 1961.[2]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, painisali ja eteinen. Lisärakennuksessa on sauna, puuvaja, käymälät ja toinen vaja.[2]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja ja juhlia.[2]