Akvakompleksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siirtymämetallien akvakompleksit ovat usein heksa-akvakomplekseja, joissa metalliin on koordinoitunut kuusi vesimolekyyliä ligandeiksi

Akvakompleksi tai akvokompleksi on kompleksi-ioni, jossa keskusionina on tyypillisesti siirtymämetalli-ioni tai joskus alumiini, alkalimetalli tai maa-alkalimetalli ja ligandina vesi. Näiden kompleksi-ionien yleinen kaava on muotoa [M(H2O)n]z+. Tyypillisesti koordinaatioluku akvakomplekseissa on 6 eli yhteen keskusioniin on sitoutunut kuusi akvaligandia (heksa-akvakomplekseja). Lantanoideilla ja aktinoideilla koordinaatioluku voi olla suurimmillaan 8 tai 9. Metallin hapetusluku akvakomplekseissa on tyypillisimmin +II tai +III.[1][2][3]

Metallien heksa-akvakompleksien rakenne on oktaedrinen, joskin se on eräissä tapauksissa vääristynyt Jahn-Teller vaikutuksen vuoksi.[3] Kompleksien akvaligandit voivat reagoida ligandinvaihtoreaktioilla muiden ligandien kanssa ja tämä tapahtuu yleensä vaiheittain, yksi kerrallaan.[2] Akvakompleksit ovat usein heikosti happamia ja elektroniparin luovuttaminen tekee akvaligandeista happamampia veteen verrattuna. Näin muodostuu hydroksokomplekseja. Mitä suurempi keskusionin varaustiheys on sitä voimakkaammin hapan akvakompleksi on.[1][4] Siirtymämetallien akvakompleksit ovat usein värillisiä ja muiden metallien akvakompleksit ovat värittömiä[5].

Kompleksi Väri[5]
[Cr(H2O)6]2+ sininen
[Cr(H2O)6]3+ violetti
[Fe(H2O)6]2+ sinivihreä
[Co(H2O)6]2+ vaaleanpunainen
[Ni(H2O)6]2+ vihreä
[Cu(H2O)6]2+ sininen
  1. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 86. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
  2. a b George B. Kauffman: Coordination compound Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 9.8.2016. (englanniksi)
  3. a b Mark I. Odgen & Paul D. Beer: Water & O-Donor Ligands, Encyclopedia of Inorganic Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 1994. Viitattu 9.8.2016
  4. Peter Atkins, Tina Overton, Jonathan Rourke, Mark Weller, Fraser Armstrong: Shriver and Atkins' Inorganic Chemistry, s. 122. Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0199236176 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.5.2015). (englanniksi)
  5. a b The colour of complex metal ions ChemGuide. Viitattu 9.8.2016. (englanniksi)