Aku Ankka (lehti)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Aku Ankka -lehti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aku Ankka
Entiset nimet Aku Ankka ja kumppanit (1951-1954)
Lehtityyppi sarjakuvalehti
Julkaisija Sanoma Media Finland
ISSN ISSN 0355-2101
Levikki Laskua 110 000 (2020)[1]
Perustettu 1951
Päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen (1951-1968)
Alli Peltonen (1968-1978)
Kirsti Toppari (1978-1988)
Markku Kivekäs (1988-2007)
Jukka Heiskanen (2003-2011)
Aki Hyyppä (2011-)
Kotikunta Helsinki
Kotimaa  Suomi
Sivukoko B5
Ilmestymistiheys kuukausittain (1951-1957)
kaksi kertaa kuussa (1958- lokakuu 1960)
keskiviikkoisin (marraskuu 1960-)
Kieli suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu

Aku Ankka on Sanoma Media Finlandin Suomessa julkaisema viikoittainen sarjakuvalehti, joka sisältää Disneyn sarjakuvia. Lehden maskotti ja päähenkilö on Aku Ankka, mutta on myös paljon tarinoita, joissa hän ei esiinny.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku 1951 Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aku Ankka -lehden vuoden 2017 numero 34.

Lehden näytenumero ilmestyi 5. joulukuuta 1951, ja sitä myytiin 34 017 kappaletta.[2] Vuoteen 1956 asti lehti ilmestyi kerran kuukaudessa ja vuodesta 1958 lokakuun 1960 kaksi kertaa kuukaudessa. Aluksi lehti ilmestyi nimellä Aku Ankka ja kumppanit, mutta nimi lyheni vuoden 1955 alusta Aku Ankaksi.

Ilmestyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään se ilmestyy joka keskiviikko, eli 52 numeroa vuodessa. Jos vuodessa on 53 viikkoa, viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan viimeinen lehti on ollut kaksoisnumero 52-53. Aku Ankassa on ollut myös toiseksi viimeisen numeron, 51:n, jälkeen Joulumanteli, minkä numero on 51B. Toisaalta vuosikertoihin on saattanut sisältyä vaihtelemasta myös aikaisempia kaksoisnumeroita erikseen stiftattuinma nimellä extra.

Useimmiten Aku Ankassa on 36 sivua, mutta myös 52-sivuisia lehtiä julkaistaan noin kolme kertaa vuodessa (tosin esimerkiksi vuonna 1997 52-sivuisia numeroita oli viisi). Lisäksi esimerkiksi vuonna 2008 julkaistiin satunnaisesti 40-sivuisia numeroita. Vuodesta 2019 alkaen alettiin julkaisemaan 68-sivuisia numeroita. Aku Ankan tuhannes numero ilmestyi vuonna 1976, kahdestuhannes vuonna 1995 ja kolmastuhannes vuonna 2013.

Levikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku Ankka saavutti Suomessa vuonna 1975 levikin 317 570, joka oli kaikista lehdistä Suomen suurimpia ja sarjakuvalehdissä omassa kastissaan.[2] Vuoden 1975 levikkiennätys meni rikki vuonna 2007, ja lehden levikki oli maaliskuussa 320 514.[3]

Vuonna 2017 lukijamäärä oli 574 000 eli enemmän kuin millään muulla yleisaikakauslehdellä.[4] Tuolloin Aku Ankka oli Suomen suurin viikkojulkaisu, jota lukee viikoittain yli miljoona ihmistä.[5] Aku Ankan levikki oli suurin vuonna 2008, jolloin sitä tilasi yli 324 000 ihmistä. Vuoden 2020 lopulla levikki oli vähän yli 110 000 kappaletta.[6]

Väkilukuun suhteutettuna missään päin maailmaa ei lueta Disney-sarjakuvia yhtä paljon kuin Suomessa.[7] Erityisesti lehdessä käytetty rikas suomen kieli on saanut kiitosta, ja se sai vuonna 2001 Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen vuosittain jakaman Kielihelmi-palkinnon.[8] Sarjakuvien suomennokset ovat tuoneet sanontoja suomen yleiskieleen.[9]

Piirtäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuaikoina lehden rungon muodostivat Carl Barksin sarjat, mutta jo 1960-luvulla Barksin tarinat jäivät vähemmistöön. Nykyään suosituimpia Aku Ankkaan piirtävistä ja käsikirjoittavista taiteilijoista on amerikkalainen Don Rosa, joka oli aktiivinen vuoteen 2005 saakka.

Aku Ankan toimittaminen Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku Ankassa julkaistavat sarjakuvat valitaan Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevassa Aku Ankan toimituksessa. Toimitus valitsee tarinat tanskalaisen Egmont-kustantamon laajasta Disney-tuotannosta. Toimituksen lisäksi lehden palveluksessa on joukko freelancer-toimittajia, jotka muun muassa tekevät suuren osan Aku Ankan käännöstyöstä.

Lehdestä löytyy myös hollantilaisia ja amerikkalaisia sarjoja. Lehdessä julkaistaan myös Disneyn studioiden sarjakuvaosaston (Comic Strip Department) tuottamia sanomalehtisarjoja, jotka ovat usein yksisivuisia. Sarjakuvien lisäksi Aku Ankassa on usein myös toimituksen Oma nurkka -palsta, jossa julkaistaan muun muassa piirtäjäesittelyjä ja pieniä sarjakuva-arvosteluja sekä vastauksia lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Joskus Oma nurkka korvataan Sosiaalinen nurkka -palstalla, jossa julkaistaan tietoa lehden internetiin liittyvistä asioista. Lehden liitteenä on julkaistu julisteita, tarroja jne.

Housuton Aku Ankka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1977 ja 1979 lehdestä aiheutui pieni sisäpoliittinen myrsky. Ulkomailla uutisoitiin, että Aku Ankka olisi ollut kielletty Suomessa, koska sen päähenkilö ei käyttänyt housuja. Kyse oli Helsingin ja Kemin kaupunkien säästötoimista, jotka väärin ymmärrettynä saivat aikaan kyseisen kaupunkitarinan.[10]

Helsingin kaupungin nuorisolautakunta päätti syksyllä 1977 yksimielisesti, ettei Aku Ankka -lehteä tilata kaupungin hallinnassa oleviin nuorisotiloihin vuodeksi 1978. Aku Ankan poistamista lehtivalikoimasta oli esittänyt Liberaaliseen kansanpuolueeseen kuulunut nuorisolautakunnan jäsen Matti Holopainen, joka oli kiinnittänyt huomiota siihen, että ”Aku seurustelee vuosikausia Iineksen kanssa eivätkä he mene naimisiin”. Lautakunnan silloinen puheenjohtaja, Kokoomuksen Ben Zyskowicz luonnehti päätöstä jälkeenpäin "työtapaturmaksi". Tapaus herätti laajaa hilpeyttä ulkomaita myöten.[11]

Saamenkielinen Vulle Vuojaš

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla julkaistiin Aku Ankkaa saamenkielisenä Vulle Vuojaš -nimisenä. Kyseistä lehteä ilmestyi 33 numeroa.[12][13] 2017 tuli erikoisjulkaisu Ankronikka-lehti.

Nimiväännökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo suomenkielisten Disneyn sarjakuvien nimiväännöksistä

Disneyn sarjakuvasuomennoksissa käytetään vakiintuneesti silloin tällöin tarinoiden lisämausteena muun muassa tunnettujen henkilöiden ja paikkojen nimistä tehtyjä humoristisia väännöksiä ja sananmuunnoksia.[14] Tämä tapa sai alkunsa Aku Ankka -lehden toimituksessa 1950-luvulla. Ensimmäinen lehdessä esiintynyt nimiväännös oli joulukuun 1952 numerossa mainittu ”Satupekka”, mutta kyseessä ei ollut toimituksen keksintö: Satupekka vakiintui Suomessa juoksija Emil Zátopekin lempinimeksi jo Helsingin olympialaisissa kesällä 1952. Ensimmäiset toimituksen omat nimiväännökset olivat kesäkuun 1955 numerossa mainitut ”Penu Kili” ja ”Pata Revski” – muusikoista Beniamino Gigli ja Ignacy Paderewski.[15]

Useimmat nimiväännöksistä ovat kertakäyttöisiä vitsejä, jotka liittyvät jonkin yksittäisen tarinan tapahtumapaikkaan, sivuhenkilöön tai ohimennen mainittuun ankkamaailman kuvitteelliseen kuuluisuuteen. Muutamat väännökset mainitaan kuitenkin lukuisissa tarinoissa, ja ne ovat vakiintuneet osaksi Ankkojen maailmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ”Ankallismuseo” (Kansallismuseo), ”Ankallispankki” (Kansallispankki), rantalomakohde ”Ankkapulco” (Acapulco) ja tavaratalo ”Tukkimies” (Stockmann).

Aivan kaikki nimiväännökset eivät ole suomentajien keksintöä. Carl Barks muun muassa nimesi Ankkojen asuttaman kuvitteellisen Yhdysvaltain osavaltion Calisotaksi yhdistämällä todellisten osavaltioiden Kalifornian ja Minnesotan nimet. Don Rosan luoman herrasmiesvaras Arpin Lusènen nimi on puolestaan muunnos Maurice Leblancin 1900-luvun alulla kirjoittamien rikostarinoiden Arsène Lupinista.

Yleisestä käytännöstä poiketen Don Rosan tarinoissa todellisten paikkojen ja historiallisten henkilöiden nimet on säilytetty ”ankantamatta” sen jälkeen, kun Aku Ankan toimitukselle selvisi, että väännökset eivät lainkaan miellyttäneet tarinoitaan varten tekemistään laajoista taustatutkimuksista tunnetuksi tullutta tekijää. 1990-luvun alun lehtisuomennoksissa Rosankin tarinat saivat vielä tavallisen käsittelyn, ja esimerkiksi Sir Francis Drake nimettiin vuonna 1994 julkaistussa tarinassa ”Ankkapalatsin erakko” ”Sir Francis Vaakuksi”.[16] Eräs poikkeus Rosan tavallisesta linjasta on varhainen tarina ”Nokkadamuksen kirous”, jossa jo alkuperäistekstissä Nostradamuksen nimi on väännetty ”Nostrildamukseksi” (engl. nostril ’sierain’).[17]

Julkkisten tarinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 lehti alkoi tehdä tarinoita yhdessä suomalaisten julkisuuden henkilöiden kanssa. Jokainen tarina on suomalaisen ankkapiirtäjän Kari Korhosen piirtämä. Tarinoiden juonet perustuvat tositapahtumiin.

Lehti on tehnyt tarinan seuraavien henkilöiden kanssa:

Toni Wirtanen esiintyi tarinansa julkaisun aikaan Aku Ankan mainoskampanjassa. Sanoma Media Finland sai huomauksen Kilpailu- ja kuluttajavirastolta kuluttajansuojalain rikkomisesta, koska lehdessä ollut Sannin keikkojen mainos ei ollut tunnistettavissa mainokseksi ja kilpailussa oli suora ostokehotus lapsille.[6]

Päätoimittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aku Ankka -lehti menetti leijonanosan tilaajistaan, mutta päätoimittaja Aki Hyyppä on toiveikas: "Aallonpohjasta selvittiin" Yle Uutiset. 24.6.2021. Viitattu 12.12.2021.
  2. ↑ a b Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8
  3. ↑ Aku Ankka -lehti teki levikkiennätyksen 2.3.2007. Yle. Viitattu 29.6.2008.
  4. ↑ HS:n näköislehden lukijamäärä kasvaa. Helsingin Sanomat, 1.3.2018, s. A 10.
  5. ↑ Akun päätoimittaja toi tekijät esiin Disneyn tavaramerkin takaa Helsingin Sanomat. 22.5.2007. Viitattu 29.6.2008.
  6. ↑ a b c d Tosi ankka jätkä hs.fi. 28.12.2020.
  7. ↑ Helmisaari, Vappu: Aasialainen populaarikulttuuri kukoistaa Suomessa Kommentti. 15.3.2011. Viitattu 19.9.2017.
  8. ↑ Aku Ankan kieli vuoden 2001 kielihelmeksi 12.12.2001. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
  9. ↑ Salama, Ilkka: Aku Ankka – suomalaisten sydänystävä Kaleva. 17.11.2001. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 26.2.2013.
  10. ↑ Claim: Donald Duck was once banned in Finland because the character doesn't wear pants. Snopes.com. 19.8.2007. Viitattu 29.6.2008. (englanniksi)
  11. ↑ Ilta-Sanomat 13. tammikuuta 1978, s. 1. Helsinki: Sanoma Oy.
  12. ↑ Vulle Vuojas, Roavvenjárgga sámi searvi MII rs – Rovaniemen saamelaisyhdistys MII ry, viitattu 5.12.2020
  13. ↑ Ankkanurkka: Kuka kumman Vulle Vuojaš?, 7.2.2020, Lasten uutiset -osasto, Helsingin Sanomat
  14. ↑ Aku Ankka on säilynyt sedältä veljenpojille 29.3.2011. Yle Lahti. Arkistoitu 17.1.2012. Viitattu 12.4.2011.
  15. ↑ Kivekäs, Markku: ”Viisvitosen tiimoilta”, Aku Ankka 1955, s. 4–5. (Näköispainos vuosikerrasta 1955) Helsinki: Helsinki Media, 1997. ISBN 951-32-0206-2
  16. ↑ Lindfors, Jukka: ”Don Rosan suuret ankkatarinat”, Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita, s. 6. Helsinki: Helsinki Media Company Oy, 1995. ISBN 951-875-983-9
  17. ↑ Rosa, Don: ”Nokkadamuksen kirous”, Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, s. 144. (Tarinan kommentaariteksti) Helsinki: Helsinki Media/Sarjakuvat, 1999. ISBN 951-32-0702-1
  18. ↑ Aki Hyypästä Aku Ankan päätoimittaja 17.8.2011. Ankkalinnake. Viitattu 6.3.2012.
  19. ↑ Aku Ankalle uusi päätoimittaja 4.1.2010. Ankkalinnake. Viitattu 8.1.2010.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Aku Ankka.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aku_Ankka_(lehti)&oldid=22709536”