Aki-Mauri Huhtinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aki-Mauri Huhtinen (s. 27. elokuuta 1966 Tampere) on yleisesikuntaeversti ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori.[1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 Sammon Urheilulukiosta Tampereelta ja valmistui Kadettikoulusta vuonna 1989. Varusmiehenä hän oli Urheilukoulussa Lahdessa, laji jääkiekko. Huhtinen toimi ensin puolustusvoimien palveluksessa opetusupseerina ja opettajana ja myöhemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkijana ja vuodesta 2004 johtamisen professorina.[1] Huhtinen on myös käytännöllisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa ja informaatiotieteiden dosentti Lapin yliopistossa, samoin kuin Tampereen teknillisen yliopiston dosentti. Hän on myös Jyväskylän yliopiston dosentti.

Huhtinen on julkaissut useita teoksia filosofiasta, strategisesta johtamisesta ja sodankäynnin uusista muodoista.[2] Huhtinen valmistui vuonna 2000 Maanpuolustuskorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi. Vuosina 2006–2007 hän oli vieraileva tutkija Edith Cowan -yliopistossa Perthissä Australiassa.[1] Hän palveli 2013–2014 kuusi kuukautta ISAF-operaatiossa Afganistanissa ja oli vieraileva tutkija Baltic Defence Collegessa Tartossa, Virossa vuonna 2014. Vuosina 2018–2019 hän palveli KFOR operaatiossa Kosovossa apulaisosastopäällikkönä ja vuosina 2020-2021 NATOn Strategisen kommunikaation osaamiskeskuksen osastopäällikkönä Riiassa. Vuonna 2019 Huhtinen työskenteli vierailevana professorina Newcastlen yliopistossa, Englannissa.

Huhtisen väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistosta eksistenssifilosofiaa ja -psykologiaa käsittelevällä työllään Sielun parantamisesta sielun hoitamiseen vuonna 1996. Kasvatustieteitä sivuten hän on kirjoittanut useita teoksia niin filosofian kuin puolustushallinnonkin alalta. Huhtinen on toiminut myös Kylkirauta-lehden päätoimittajana ja julkaissut useita artikkeleita ja esitelmiä eri aiheista. Huhtinen on käsitellyt muuttuvan maailman terroristisia ja muita turvallisuusuhkia uusista dynaamisista näkökulmista. Hänen lähtökohtansa ovat filosofian piiristä omaksutussa näkemyksessä, että tieto ja sen jakelureitit edustavat pääomaa, hallintaa ja valtaa ja muodostavat siten erään nykyaikaisen sodankäynnin keskeisimmistä taistelukentistä. Huhtinen on mukana ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toiminnassa sekä Tiedepolitiikka -lehden toimituskunnassa. Huhtinen on osallistunut myös Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusryhmällä. Hänen viimeisin kirjansa Kansallisen turvallisuuden murros (Docendo, 2021) on kirjoitettu yhdessä Kari Laitisen kanssa.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dasein-analyysi. Eksistentiaalinen psykoanalyysi, (lis.) 1995.
  • Sielun parantamisesta sielun hoitamiseen, (väit.), 1996.
  • Suomalaisen upseeriuden tulevaisuus, 1999.
  • Näkyvä ja näkymätön kuri, 2001.
  • Taistelut, kokemus ja tieto (Jari Rantapelkosen kanssa), 2001.
  • Imagewars – Beyond the Mask of Information Warfare, (Jari Rantapelkosen kanssa) 2001.
  • Oppilasupseerit tutkijoina, 2001.
  • Keinosota. Taistelu vastaanottajista, 2003.
  • Sanasota. Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan, 2005.
  • Sotilasjohtamisen tiedon kohteet, (toim.) 2006. ISBN 951-25-1668-3
  • Messy Wars (Jari Rantapelkosen kanssa), 2008.
  • Binaries in Battle: Representations of Division and Conflict (toimittaneet Marja Vuorinen, Noora Kotilainen ja Aki-Mauri Huhtinen), 2014.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 239. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8
  2. ↑ Saska Saarikoski: Reilua maata halutaan puolustaa. Helsingin Sanomat, 2010, nro 4.6., s. C 1.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aki-Mauri_Huhtinen&oldid=22103727”