Ajokoe
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ajokoe on kuljettajantutkinnon osa, jossa varmistetaan, että kuljettaja kykenee toimimaan turvallisesti ja joustavasti liikenteessä. Hyväksytyn ajokokeen jälkeen tutkinnon vastaanottaja antaa kokelaalle tutkintotodistuksen. Tutkintotodistus yhdessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa antaa ajo-oikeuden Manner-Suomessa kuuden kuukauden ajaksi. Ajokortti postitetaan kotiin viikon kuluessa ajokokeen suorittamisesta. Ajokokeen kesto ja suorituksen yksityiskohdat riippuvat tutkintoluokasta.
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom), joka antaa määräykset tutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon vastaanottajana toimii tarjouskilpailun perusteella valittu yritys. Aiemmin tutkinnon vastaanottajana toimi katsastusinsinööri. Siksi puhekielessä ajokoetta kutsutaan edelleen nimillä insinööriajo tai inssi. Ajokoe on maksullinen.
Esimerkiksi B-kortin ajokoe maksaa 99 euroa kerralta.[1]
Arvostelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajokoe arvostellaan kirjallisesti. Arviointikohteet ovat:
- Ajoneuvon käsittely ja hallinta
- Muiden tienkäyttäjien, erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, huomiointi
- Liikennetilanteiden ennakointi ja hallinta
- Oman toiminnan hallinta
Ajokorttia suorittavan toiminta ja osaaminen arvioidaan jokaisen arviointikohteen osalta asteikolla 1–5.
- 1 Heikko, selvästi puutteellinen arvioitavan osa-alueen hallinta
- Ajokorttia suorittava on osoittanut toiminnallaan omaavansa vielä selkeitä, vakavia puutteita osa-alueen hallinnassa ja/tai hänen ajovirheensä tai ajotapansa on vaarantanut välittömästi tutkintoajoneuvon matkustajien tai muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Tämä voi ilmetä esimerkiksi ajokokeen vastaanottajan ajoon puuttumisena tai siinä, että toinen osapuoli on joutunut äkillisesti reagoimaan välttääkseen onnettomuuden syntymisen.
- 2 Välttävä, keskitasoa heikompi arvioitavan osa-alueen hallinta
- Ajokorttia suorittava on osoittanut toiminnallaan omaavansa vielä puutteita osa-alueen hallinnassa. Osa-alueen taidot ja osaaminen ovat jo aluillaan, mutta toiminnan hallinta on vielä heikkoa. Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niistä aiheutuvien riskien ennakoiminen on heikkoa. Ajokorttia suorittava ei kykene vielä ajamaan itsenäisesti ja vastuullisesti eikä ajaminen ole muutoinkaan riittävän sujuvaa.
- 3 Tyydyttävä, keskitasoinen arvioitavan osa-alueen hallinta
- Ajokorttia suorittava on osoittanut omaavansa arvioitavan osa-alueen perustaidot ja kykenevänsä soveltamaan niitä useimmissa liikennetilanteissa. Hän kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä liikenteessä ja toimimaan johdonmukaisesti ja vastuullisesti. Hän kykenee tunnistamaan vaaratekijöitä ja ennakoimaan niistä aiheutuvia riskejä liikennetilanteissa ja liikenteessä ajaminen on yleisesti sujuvaa.
- 4 Hyvä, keskitasoa parempi arvioitavan osa-alueen hallinta
- Ajokorttia suorittava on osoittanut toiminnallaan omaavansa arvioitavan osa-alueen kokonaisosaamisen ja kykenee soveltamaan taitojaan vaihtelevissa liikennetilanteissa. Hän osaa toimia vastuullisesti ja pääosin itsenäisesti liikenteessä. Hän kykenee tunnistamaan vaaratekijöitä ja riskejä eri liikennetilanteissa ja osaa toimia ennakoivasti, mikä näkyy sujuvana ja joustavana ajotapana.
- 5 Kiitettävä, malliksi sopiva arvioitavan osa-alueen hallinta
- Ajokorttia suorittava on osoittanut toiminnallaan hallitsevansa arvioitavan osa-alueen kokonaisosaamisen. Hän kykenee soveltamaan taitojaan kaikissa tilanteissa. Hän on osoittanut pystyvänsä toimimaan itsenäisenä kuljettajana. Riskien hallinnan taidot ovat selkeästi näkyvissä hänen toiminnassaan. Hän osoittaa olevansa tietoinen vaaratekijöistä ja riskeistä eri tilanteissa ja kykenee arvioimaan niitä ja ennakoimaan tilanteiden kehittymistä ja osaa valita oikean toimintatavan. Hän osaa toimia joustavasti ja omalla toiminnallaan edistää liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja sitä kautta vähentää myös ympäristölle aiheutuvia haittoja.
Ajokorttia suorittavan on ennen ajokoetta tehtävä itsearviointi osaamisestaan. Itsearvioinnissa käytetään samoja arviointikohteita ja arviointiasteikkoja kuin ajokokeen vastaanottaja käyttää. Itsearviointi on oltava täytettynä opetus- ja tutkintotodistukseen ajokokeeseen tultaessa. Ajokokeen vastaanottaja tekee päätöksen kokeen tuloksesta ja kokonaisarvion arviointikohteiden perusteella. Ajokoetta ei voida hyväksyä, jos ajokorttia suorittava saa jostakin arviointikohteesta arvosanaksi 1 ja/tai jos ajokorttia suorittava saa vähintään kahdesta arviointikohteesta arvosanaksi 2. Lisäksi kokelaalle annetaan suullinen palaute. Kokonaisarviota verrataan kokelaan itsearviointiin.
Alueellinen vaihtelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaston mukaan alueellinen vaihtelu ajokokeessa onnistumisessa on suurta. Lapissa melkein kolme neljästä oppilaasta onnistuu läpäisemään kokeen heti ensimmäisellä kerralla. Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla ajokoe on viime vuosina jouduttu suorittamaan yleensä vähintään kaksi kertaa. Koko maassa ajokokeen läpäisi ensimmäisellä kerralla yli 58 prosenttia kokelaista. [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Keski-Pohjanmaalla yli puolet ajokokeista hylättiin, kunnes yksi työntekijä vaihtoi alaa Yle Uutiset. 4.9.2023. Viitattu 6.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Trafi - Ajokortit ja tutkinnot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ajokoe.fi - Teoriakokeen harjoittelu
- Ajokortti-info