Airam
| Airam Electric Oy Ab | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1921, 1988 |
| Toimitusjohtaja | Jorma Koskiola |
| Avainhenkilöt |
Jorma Koskiola, toimitusjohtaja Niclas Gayer, talousjohtaja Ville Keinänen, liiketoiminta- (Pro) ja teknologiajohtaja Elina Tolonen, liiketoiminta- (Retail) ja markkinointijohtaja Timo Eronen, tuotanto- ja logistiikkajohtaja |
| Kotipaikka | Kerava |
| Toiminta-alue | Paikallinen myynti: Suomi, Ruotsi. Vientiä Euroopan alueella. |
| Toimiala | Valaistusteollisuus[1] |
| Tuotteet | 5 tuoteryhmää: Lamput, Valaisimet, Sähkötarvikkeet, Koristevalot ja Vapaa-aika (termokset, kylmälaukut, paristot) |
| Liikevaihto | 49 milj. € (2021) |
| Kotisivu | airam.fi |
Airam Electric Oy Ab on suomalainen valaisinvalmistaja ja valaistustuoteyritys.[2] Sen tuotteisiin kuuluvat laaja valaisinvalikoima, lamput, sähkötarvikkeet, koristevalot sekä erilaiset vapaa-ajan tuotteet, kuten termokset, kylmälaukut ja paristot.[2] Airam on yksityisomisteinen perheyritys.
Ammattivalaistuksen valikoimaan kuuluu asunto- ja julkisten tilojen sisä- ja ulkotilojen valaistus. Valaistuskohteita ovat mm. julkiset tilat, lentokentät, myymälät, toimistot, koulut, liikuntakeskukset sekä pysäköinti- ja teollisuushallit.
Kuluttajavalikoimaan kuluu kodin energiaa säästäviä valaistusratkaisuja ja vapaa-ajan tuotteita. Lamppujen pääpaino on led-lampuissa ja valaisinvalikoimaan kuuluu laaja valikoima kodin yleisimpiä sisä- ja ulkovalaisimia. Voimakkaasti kasvava tuotealue on kodin valaistuksen ohjaamisen ja erilaisten valaistustilanteiden luomisen mahdollistavat älyvalaistusratkaisut.
Airamin historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Airamin historia alkoi vuodesta 1921, jolloin perustettiin Suomen Sähkölampputehdas Oy.[3]. Aluksi toiminta keskittyi sähkölamppujen huoltoon ja korjaukseen, kunnes vuonna 1931 yhtiön omistuspohja kasvoi, kun osakkaiksi tulivat Strömberg Oy Ab, Suomen Kaapelitehdas Oy ja Pohjoismainen Sähkö Oy[3]. Tämän myötä päätettiin ryhtyä valmistamaan omia lamppuja, Sähkölampputehtaan lasitehdas perustettiin Helsingin Punavuoreen vuonna 1933. Myöhemmin yhtiön osakekanta siirtyi kokonaan Suomen Kaapelitehtaan (sittemmin Nokia) omistukseen. Lamppupuhalluksen lisäksi tuotanto laajeni mm. termospullojen sisäpullojen puhallukseen. Termostuotteista tunnetuin on tänäkin päivänä perinteinen punainen termospullo, jonka valmistus aloitettiin vuonna 1934.
Vuonna 1936 lasitehtaalle perustettiin valomainoksia valmistava neonvaloyksikkö, joka teki tiivistä yhteistyötä arkkitehtien ja mainostajien kanssa.
Vuonna 1938 yhtiön nimi muutettiin Airam Oy Ab:ksi. Nimen alkuperästä on erilaisia tarinoita, kuten samankaltaisuuden hakeminen kilpailijoihin Osram ja Tungsram[4]. Nimeen yhdistyy myös hehkulampun raaka-aineena käytetty volframi. Airam on lisäksi takaperin kirjoitettuna naisen nimi Maria, minkä myös on arveltu olleen uuden nimen yhtenä vaikuttimena.
Sotavuosina lamppujen uustuotanto oli vähäistä, pääasiassa korjattiin vanhoja lamppuja materiaalien puutteessa ja valomainokset sammutettiin turvallisuus- ja energiansäästösyistä. Punaista termospulloa valmistettiin puolustusvoimien käyttöön poikkeuksellisesti mustana.
Suutarilan lasitehdas valmistui vuonna 1944. Tuotekehitys pyrki 1950-luvulla innovoimaan mahdollisimman miellyttävän valontuoton antavia valaisinratkaisuja: syntyi luonnonvaloa jäljittelevät loiste- ja päivänvalolamppusarjat. Airamin suunnittelema ja valmistama suuri tulostaulu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisiin herätti kansainvälistä huomiota[5].
Vuonna 1960 Tapio Wirkkalan Airamille muotoilema WIR-lamppu palkittiin Milanon Triennaalissa. 1960-luvulla sähkölamppujen tuotanto automatisoitui laajasti ja seuraavalla vuosikymmenellä aloitettiin Suutarilan tehtaalla suurpainenatriumlamppujen ja loistelamppujen valmistus.
Vuonna 1986 Nokia myi Airamin yhtiön silloisena yrityssuunnittelujohtajana toimineelle Pentti Korkalle ja rahoitusjohtaja Anders Sjöblomille.
Uusi yhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Airamin liiketoiminta siirtyi vuonna 1990 perustetulle Airam Electric Oy Ab:lle. 1990-luvulla valikoima laajeni käsittämään pihavalaisimet, valonheittimet ja koristevalot. Ensimmäiset led- ja aurinkokennolla toimivat solar-tuotteet tulivat markkinoille 2000-luvulla.
Vuoden 2011 aikana Airam laajensi toimintaansa Ruotsiin ostamalla ruotsalaiset Egma Ab ja Megaman Sverige Ab -nimiset yritykset. Yrityskaupan myötä Airam otti aluksi hoitaakseen Ruotsissa Megaman-lamppujen ja -valaisinten markkinoinnin ja myynnin, ja on sen jälkeen kasvattanut Ruotsin markkinoiden valikoimaa myös kaikilla muilla Airam-tuotteilla. Tytäryhtiön nimi on nykyään Airam AB.
Vuonna 2015 Airam esitteli Aalto yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa yhdessä suunnittelut OLED-valaisimien prototyypit Habitare-messuilla. Kaksi vuotta myöhemmin Habitaressa lanseerattiin Tapio Wirkkalan jo vuonna 1960 suunnittelemat Wir-85 lamput uudelleen, nyt led-valonlähteellä. Jyväskylän sähkömessuilla vuonna 2020 Airam esitteli langattoman valaistuksen ohjauksen ratkaisut julkisiin tiloihin ja koteihin osana älykotia.
Nimi Oy Airam Electric Ab muuttui vuonna 2016 Airam Electric Oy Ab:ksi.[1]
Satavuotisjuhlavuonna 2021 lanseerattu Airam SmartHome on kotikäyttäjille tarkoitettu matalan kynnyksen älyvalaistus. Sähköalan markkinoita varten muun muassa teollisuutta, asuntotuotantoa, julkista rakentamista ja saneerausta varten Airamin Lahden tehtaalla räätälöidään älykkäisiin valaistuksen ohjausjärjestelmiin yhteensopivia versioita Casambin ja Helvarin ActiveAhead-ohjausjärjestelmille.
Airam toteuttaa energiatehokasta ja älykästä valaistusta niin koteihin, kuin julkisiin kohteisiin. Airam on ollut mukana valaistuksen suunnittelutyössä muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Postin logistiikkakeskuksessa, Kauppakeskus Kaaressa Helsingissä, Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ja useissa toimistoissa, kouluissa, liikuntakeskuksissa sekä asuntomessukohteissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Virre-tietopalvelu (Itse tieto haettava vielä "Airam" hakusanalla.) Virre-tietopalvelu. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ a b Airam Electric airam.fi. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b Airamin tarina | Airam www.airam.fi. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet : Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä.. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN ISBN 978-952-222-720-1
- ↑ Mari Immonen: Sähkövalojen loisteessa. Suomen historia, 6/2015. lehtiluukku.fi.