Aino-Marja Räsänen

Aino-Marja Räsänen (oik. Aino-Marja Räsänen-Lemaître; 6. lokakuuta 1914 – 21. kesäkuuta 2014) oli suomalainen nuortenkirjailija ja maailmanmatkaaja.

Elämä

Aino-Marja Räsäsen isä, lehtori Veli Johannes Paavo Bartolomeus Räsänen oli kotoisin Simosta ja äiti Leena-Stiina Huuskonen Tuusniemeltä. Hänellä oli viisi nuorempaa sisarusta, joista äiti huolehti kotona, kun perheen isä toimi opettajana milloin missäkin. Isän työt veivät perhettä ympäriinsä, muun muassa Karjalaan Kurkijoelle, josta muodostui Aino-Marjalle tärkeä paikka. Karjalaisuus on Aino-Marja Räsäselle tärkeä asia, ja kaikilla hänen kirjojensa henkilöillä on suhteita Karjalaan. Esimerkiksi Yllätyskesässä Pahnilat ovat muuttaneet juuri Karjalasta Pohjanmaalle.

Aino-Marja Räsänen kävi sekä keskikoulun että emäntäkoulun, mutta sota keskeytti jatko-opinnot. Hän toimi lääkintälottana molemmissa sodissa, ja rauhan aikana hän toimi kesätoimittajana Karjalan Äänessä. Sen lisäksi hän on myöhemmin kirjoittanut näistä kokemuksistaan monia näytelmiä ja artikkeleja.

Sotien jälkeen Räsäsen tie vei maailmalle: hän lähti au pairiksi Englantiin. Siellä hän joutui aluksi kahden erikoisen, jopa hieman ilkeän, neiti-ihmisen luo. Sieltä hänen matkansa jatkui erään aatelisperheen lastenhoitajaksi. Aatelisperheen perheystäviin kuuluivat 11- ja 8-vuotiaat Elisabet ja Margaret, Englannin tuleva kuningatar ja hänen sisarensa. Kirjassa Harppulaulun salaisuus (1956) Räsänen kuvaa Englannin-aikaansa kirjoittamalla Heljän vuodesta Englannissa. Myös Heljä joutuu vaihtamaan perhettä ja lopulta päätyy Skotlantiin aatelisperheen lastenhoitajaksi.

Palattuaan Suomeen Räsänen kirjoitti lehteen jutun Prinsessojen kesäpäivästä ja sai omien sanojensa mukaan ”kasoittain rahaa”. Aino-Marja Räsänen rakastui ensisilmäyksellä Englannissa, kun Patrick Lemaître ilmestyi Räsäsen eteen hänen ollessaan puutarhatöissä vanhassa kauhtuneessa sotilaskotimekossa. Nuoret alkoivat seurustella ja heidät vihittiin Lontoossa vuonna 1949. Myös Heljälle käy samoin: hauskannäköinen nuorukainen kävelee hänen eteensä puutarhassa Heljän ollessa kirjoittamassa kirjeitä, ja he rakastuvat saman tien (Harppulaulun salaisuus 1956).

Aino-Marja Räsänen-Lemaîtrelle aukenivat avioliiton myötä ovet diplomaattipiireihin, koska hänen puolisonsa oli Ranskan suurlähetystön palveluksessa. Pariskunta asui monta vuotta Madagaskarilla ja Singaporessa. Siellä hän eli kuin kuningatar, koska hänellä oli laaja palveluskunta ja muutenkin ylelliset olot. Näitä kokemuksiaan hän avartaa lukijoille myöhemmissä kirjoissaan: Marjaana Madagaskarissa (1957) kertoo kuinka käy, kun suomalainen papin tytär päätyy vuodeksi Madagaskarille, Agadirin pakolaisissa (1963) Yllätyskesästä tutun Kaisen perhe muuttaa Pohjois-Afrikkaan ja joutuu maanjäristyksen kouriin, sekä Elefanttitalossa (1968), joka on Räsäsen viimeinen nuortenkirja, aikaisemmissakin kirjoissa seikkaillut Heljä on avioitunut ja asuu Singaporessa ylimystön parissa. Räsänen asui myös pikään Ranskassa, jossa hän opiskeli Lillen yliopistossa kaksi lukukautta.

Aino-Marja Räsäsen ja Patrick Lemaîtren liitto päättyi kuitenkin eroon, ja vuonna 1960 hän palasi poikansa kanssa Suomeen. Suomessa hän toimi kustannusosakeyhtiö Otavassa 12 vuotta toimistotöissä ja kirjoitti 16 vuoden ajan työnsä ohella kirjallisuuskritiikkejä Maaseudun Tulevaisuuteen. Räsänen on ollut myös aktiivinen yhdistysihminen: hän oli Suomen Nuortenkirjailija ry:n ensimmäisiä jäseniä ja toimi sen emäntänä monta vuotta.

Aino-Marja Räsänen oli varmasti aikansa kansainvälisimpiä ihmisiä, ja se näkyy hänen kirjoissaan selvästi. Mutta myös hänen karjalaisuutensa ja suuri rakkaus kotimaahan sulautuivat hyvin yhteen kansainvälisyyden kanssa.

Teokset

• Yllätyskesä. (Kuvitus Maija Karma.) Suomen Kirja 1946. Suomen Kirja.
• Muuttolintujen mukana. Kuvitus Maija Karma. WSOY 1948.
• Harppulaulun salaisuus. Kirjoittanut nimellä Aino Räsänen-Lemaître. Kuopion kansallinen kirjapaino 1956. (Kolmen koon KKK:n nuorisosarja.)
• Marjaana Madagaskarissa. Kuvitus Leena Puranen. WSOY 1957. WSOY. (Nuorten toivekirjasto 99.)
• Näyttämöohjelmaa nuorille. Pienoisnäytelmät Sunnuntaiäiti; Louhisaaren poika; Matju. Valistus 1962.
• Agadirin pakolaiset. Kuvitus Maija Karma. Valistus 1963.
• Elefanttitalo. Kuvitus Leena Puranen. WSOY 1968. (Nuorten toivekirjasto 185.)

Myös lehtiartikkeleita, televisio- ja radiokuunnelmia antologioissa.

Lähteet

• Pohjois-savolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Aino-Marja Räsänen (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lehtinen, Tuija (toim. Loivamaa, Ismo) 2001. Kotimaisia Nuortenklassikoita 2. Helsinki: Btj Kirjastopalvelu (s. 106–111 Aino-Marja Räsänen)