Aini Vaari
Aini Vaari (4. lokakuuta 1931 Äyräpää, Muolaa – 19. syyskuuta 2024 Jokioinen[1]) oli suomalainen tekstiilitaiteilija.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaari pääsi 20-vuotiaana Finlaysonin Forssan-tehtaan suunnitteluateljeella mallipiirtäjän oppilaaksi.[1] Yhtiön kouluttama Vaari [1] työskenteli Finlaysonin tekstiilisuunnittelijana vuosina 1952–1974. Suunnitteluateljeessa Vaari työskenteli Elisabeth Lindahlin ja Arja Mattilan kanssa [2]. Finlaysonin jälkeen Vaari ryhtyi freelanceriksi ja jatkoi painokangassuunnittelijan uraansa 2000-luvun alkuun saakka. [1] Vaari työskenteli Pariisissa, ja hänen työnsä ovat suosittuja Japanissa.[3]
Tunnettuja kuoseja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaari suunnitteli uransa aikana yli 2 000 kuosia.[1] Esimerkiksi Finlaysonille hän suunnitteli muun muassa kuosit Aini, Coronna (alunperin Corona, 1958[4]), Doris, Klaara, Omppu (1972), Puutarha (1960), Senni, Sylvi ja Taimi (1961) sekä Olga (1968).[1][3][5] Kuoseja on painettu esimerkiksi nenäliinoihin, vaatetuskankaisiin, kuten flanelli- ja kreppikankaisiin, kodintekstiileihin ja pussilakanoihin sekä myös muovipinnoitettuihin kerneihin.[1][6] Monet Vaarin suunnittelemista malleista otettiin Finlaysoinilla uustuotantoon 2000-luvun alussa.[7]
Finlayson juhli vuonna 2010 190-juhlavuottaan, minkä kunniaksi Jaana Reinikainen-Colin suunnitteli juhlamalliston, jonka inspiraationa toimivat Vaarin suunnittelemat klassikkokuosit. [8]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaarin perhe lähti kotoaan evakkoon talvisodan alkaessa vuonna 1939. Forssaan he muuttivat vuonna 1942.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Muistokirjoitus | Tuttujen painokuosien suunnittelija Helsingin Sanomat. 11.11.2024. Viitattu 11.11.2024.
- ↑ Koivuniemi, Jussi: Finlayson II (1918-2020) – Puuvillan jättiläinen, s. 148. Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-033-7
- ↑ a b Seura: Väriä ja iloa kotiin! – Muistatko nämä Aini Vaarin herttaiset retrokankaat? Seura.fi. 13.1.2021. Viitattu 11.11.2024.
- ↑ Kuoseja kaikille | Forssan Museo www.forssanmuseo.fi. Viitattu 11.11.2024.
- ↑ Koivuniemi, Jussi: Finlayson II (1918-2020) – Puuvillan jättiläinen, s. 149. Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-033-7
- ↑ Koivuniemi, Jussi: Finlayson II (1918-2020) – Puuvillan jättiläinen, s. 269, 378. Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-033-7
- ↑ Koivuniemi, Jussi: Finlayson II (1918-2020) – Puuvillan jättiläinen, s. 247, 257. Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-033-7
- ↑ Koivuniemi, Jussi: Finlayson II (1918-2020) – Puuvillan jättiläinen, s. 551. Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-033-7