Aimo Virtasalo
Aimo ”Amppa” Urmas Kalervo Veikko Virtasalo (25. marraskuuta 1932 Sortavala – 21. huhtikuuta 1992 Espoo)[1][2] oli suomalainen taiteilija ja kuvittaja, joka teki mainoskuvituksia ja kirjojen kansikuvia.
Virtasalo osoitti jo lapsena lahjakkuutta piirtämisessä.[1][3] Hän oli kuvittajana itseoppinut ja aloitti alan työt 1950-luvulla keskikoulun käytyään.[3] Hän opiskeli myös kieliä Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. Virtasalon ensimmäinen työpaikka oli mainostoimisto Oy Nilsson Ab, ja myöhemmin hän työskenteli art directorina isoissa suomalaisissa mainostoimistoissa.[1] Myöhemmin hän perusti oman yrityksen ja myi sen kautta kuvitustöitä suomalaisille kustantamoille, kuten WSOY:lle, Tammelle ja Karistolle.[3] 1970-luvulla hän asui kolme vuotta Ruotsissa ja työskenteli Bonnierille.[1][3]
Virtasalo teki kansikuvia muun muassa Kaari Utrion ja Ursula Pohjolan-Pirhosen historiallisiin romaaneihin, Taru Mäkisen Ninna-nuortenkirjoihin, Jens K. Holmin Kim-sarjan nuortenkirjojen suomennoksiin sekä yli puoleen Reino Lehväslaihon sotakirjoista. Eräisiin Lehväslaihon kirjoihin hän teki myös muun kuvituksen.[3] Virtasalo kuvitti lisäksi aikakauslehtien jatkokertomuksia ja WSOY:n julkaisemia historian oppikirjoja.[1] Hän käytti kansikuvissa perinteistä romanttisen realistista tyyliä, mikä oli 1980-luvulla jo väistyvä tyylisuunta. Esimerkiksi sotakirjojen kansissa hän kuvasi historialliset panssarivaunumallit huolellisesti.[3]
Mainoskuvituksia Virtasalo teki muun muassa Amer-Tupakalle.[3] Lisäksi hän suunnitteli vuonna 1967 Elovena-neidon uudistetun ulkonäön, joka on säilynyt pääosin samana 2000-luvulle asti.[4]
Virtasalon öljyvärimaalauksia oli vuonna 1991 esillä Kaivopuiston Galleriassa, ja lisäksi hän piti kerran yksityisnäyttelyn Tukholmassa. Hän kuoli 59-vuotiaana munuaissyöpään Jorvin sairaalassa.[1] Hänen siskonsa oli kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija Anna-Maria Osipow.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Päivi Niemi: Taiteilija Aimo Virtasalo (tilaajille) Helsingin Sanomat 15.5.1992. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ (Aimo Virtasalon kuolinilmoitus) (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.5.1992, s. 7. HS Aikakone. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h Ville Hänninen: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia, s. 227–228. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.
- ↑ Elovenan tarina Elovena. Viitattu 1.6.2024.