Aikuiskoulutustuki
Aikuiskoulutustuki oli sosiaalituki, jota Suomessa työntekijä tai yrittäjä saattoi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Aikuiskoulutustukea haettiin Työllisyysrahastosta. Aikuiskoulutustukea maksettiin 32 518 henkilölle yhteensä 189,3 miljoonaa euroa vuonna 2023. [1]
Palkansaajan aikuiskoulutustuki oli ansiosidonnainen etuus, joka koostui perusosasta ja palkkatulojen perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki oli aina perusosan suuruinen. Palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoitettiin kokonaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Valtio maksoi yrittäjän aikuiskoulutustuen.
Aikuiskoulutustukea saattoi saada enintään 15 kuukauden ajan, kerran työuran aikana. Tukea saattoi hakea yhdessä tai useammassa jaksossa. Tukea myönnettiin tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulei toimia Suomessa.
Aikuiskoulutustuen saamisen edellytykset olivat
- yhteensä vähintään 8 vuotta työhistoriaa,
- vähintään vuosi nykyisen työnantajan palveluksessa tai vähintään vuosi YEL- tai MYEL-vakuutettua yrittäjänä,
- työnantajan myöntämä osittainen tai palkaton opintovapaa,
- opintojen kuuluminen tuen piiriin sekä
- Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen.
Kaikkien aikuiskoulutustuen saamisehtojen tulei täyttyä, jotta oli oikeutettu tukeen.
Tuen hakeminen, tukiajan kuluminen ja vaadittavat opintosuoritukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiskoulutustukea haettiin tukioikaushakemuksella ja maksuhakemuksella. Tukioikeushakemuksella haettiin tukioikeutta, kuitenkin enintään 15 kuukaudelle. Myönteisen ensipäätöksen jälkeen saattoi hakea tukea maksuhakemuksella tarpeen mukaan kuukausittain jälkikäteen.
Tukikuukauden aikana maksetut palkat, etuudet ja muut työtulot vaikuttivat siihen, montako opintopistettä tukikuukauden aikana on suoritettava. Jos sai tuloja tukikuukauden aikana yli puolet tuen perusteena olevasta palkasta, vaadittiin suoritettavaksi vähintään 2 opintopistettä. Vastaavasti jos sai tuloja tukikuukauden aikana alle puolet tuen perusteena olevasta palkasta, tai tuloja ei ollut lainkaan, vaadittiin suoritettavaksi vähintään 4 opintopistettä.
Tukikauden aikana saatavat tulot ja vaadittava opintopistemäärä olivat sidoksissa myös tukipäivien kulumiseen. Jos tukikuukautena vaadittiin kaksi opintopistettä eli tukikauden aikana sai palkkatuloja yli puolet normaalista palkasta, kului tukiaikaa vain puolikas kuukausi.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen[2]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikusikoulutustuki lakkautettiin osana Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia.
Suomen eduskunta hyväksyi lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Hallituksen esitykseen ei tullut eduskuntakäsittelyssä muutoksia, eli laki hyväksyttiin sellaisenaan. Laki on tullut voimaan 1.6.2024.
Aikuiskoulutustukea ei myönnetä 1.8.2024 tai sen jälkeen alkaviin uusiin opintoihin. Jos opinnot ja tukikausi ovat alkaneet viimeistään 31.7.2024, tuen saaja voi hakea lisää tukioikeutta samoihin opintoihin joko yhdessä tai useammassa osassa vuoden 2025 loppuun asti. Hän voi hakea tuen maksua vuoden 2025 loppuun asti. Viimeinen maksuhakemus tulee lähettää 31.3.2026 mennessä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työllisyysrahaston vuosikertomus 2023
- Työllisyysrahaston verkkosivut
- Finlex - Laki aikuiskoulutusetuuksista (1276/2000)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Työllisyysrahasto: Työllisyysrahaston vuosikertomus 2023 Työllisyysrahasto. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Aikuiskoulutustuki www.aikuiskoulutustuki.fi. Viitattu 2.7.2024.
- ↑ Työllisyysrahasto: Ajankohtaista aikuiskoulutustuesta Työllisyysrahasto. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Työllisyysrahasto: Suunnitteletko hakevasi aikuiskoulutustukea? aikuiskoulutustuki.fi. Viitattu 3.7.2024.