Aichi kōkūki
Aichi kōkūki kabushikikaisha (jap. 愛知航空機株式会社) oli japanilainen lentokonevalmistaja, joka valmisti lentokoneita keisarillisen Japanin laivastolle sekä lentokonemoottoreita useille muille lentokonevalmistajille.
Aichi kōkūkin emoyhtiö oli Nagoyassa 1893 perustettu kellovalmistaja Aichi tokei seizō. Yritys aloitti lentokoneiden runkojen valmistamisen 1920 Funakatan tehtaalla Nagoyassa ja lentokonemoottoreiden valmistuksen 1927. Moottorivalmistus siirrettiin 1938 uuteen Nagoyan eteläosaan valmistuneeseen Atsutan tehtaaseen ja lentokonerunkojen valmistusta siirrettiin 1941 Nagoyaan valmistuneeseen Eitokun tehtaaseen.[1] Yhtiö muun muassa käytti joitakin saksalaisten toimittamia koneita, kuten Heinkel He 66:ta, omien suunnitelmiensa pohjana. Yhtiö teki myöhemmin yhteistyötä brittiläisen lentokonevalmistajan Shortsin kanssa suunnitellessaan laivastolle vesilentokoneita.
Maaliskuussa 1943 perustettiin uusi yhtiö Aichi kōkūki, johon siirrettiin emoyhtiön lentokonetoiminnot. Vuoden 1944 lopulla lentokonevalmistusta hajautettiin Gifun prefektuuriin Ogakiin ja maanalaiseen tehtaaseen Setoon noin 15 kilometriä Nagoyasta itään. Samanaikaisesti moottoreiden valmistus hajautettiin Tsun laivaston lentoasemalle ja maanalaiseen tehtaaseen Tsun kaakkoispuolella.[1] Sodan jälkeen yhtiö lakkautettiin, ja sen seuraaja Aichi kikaikōgyō tuottaa osia ja keveitä kuorma-autoja Nissanille.
Yhtiö valmisti toisen maailmansodan aikana pääasiassa D3A-, D4Y-, E16A- ja B7A-malleja, ja sen ainoa sodan aikainen moottorisarja oli Astuta-rivimoottori, joka oli lisenssivalmisteinen Daimler-Benzin DB601.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- René J. Francillon: Japanese Aircraft of the Pacific War. Lontoo, UK: Putnam & Company, 1979. ISBN 0-370-30251-6 (englanniksi)