Ahosilmäruoho
| Ahosilmäruoho | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Silmäruohot Euphrasia |
| Laji: | rostkoviana |
| Alalaji: | fennica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Euphrasia rostkoviana subsp. fennica |
|
| Synonyymit | |
|
|
Ahosilmäruoho (Euphrasia rostkoviana subsp. fennica) on yksivuotinen, ruohovartinen kasvi, jota esiintyy Euroopassa. Ahosilmäruoho on luokiteltu nystysilmäruohon (Euphrasia officinalis, aiemmin myös Euphrasia rostkoviana) alalajiksi.[1] Ahosilmäruoho elää muiden silmäruohojen tapaan puoliloisena muilla kasveilla.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahosilmäruoho kasvaa 10–20 senttimetriä korkeaksi. Lähes koko kasvissa on runsaasti pitkiä, monisoluisia ja kähäriä nystykarvoja. Lehdet ovat vastakkain, varren yläosassa osin myös kierteisesti. Lehdet ovat yleensä ruodittomia, soikeahkoja ja saha- tai nyhälaitaisia. Lehtihampaat suipohkoja. Kukkien tukilehdet ovat lähes varsilehtien kaltaisia. Alempien tukilehtien molemmissa laidoissa 5–8 hammasta. Kukat ovat pienikokoisia ja sijaitsevat yksittäin tukilehtien hangassa. Kukan verhiö on neliliuskainen, teriö lyhytorvinen ja valkoinen. Teriön takasivu on 7–8 mm. Lyhyt ylähuuli on kaksihalkoinen, pidempi alahuuli kolmiliuskainen ja sen tyvellä on keltainen täplä. Ahosilmäruoho kukkii heinä-elokuussa.[2]
Suomessa kasvaa myös toinen nystysilmäruohon alalaji, isosilmäruoho (subsp. rostkoviana, syn. subsp. pratensis), joka muistuttaa suuresti ahosilmäruohoa.[2] Ahosilmäruoho muistuttaa läheisesti myös huomattavasti yleisempää ketosilmäruohoa (Euphrasia stricta).[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahosilmäruoho on eurooppalainen kasvi, jonka alalajeja kasvaa Ranskasta ja Britteinsaarilta Uralille saakka sekä Italiasta ja Balkanin niemimaalta Fennoskandian keskiosiin asti.[4] Eri alalajien levinneisyyden tarkempi arviointi on Euroopan mittakaavassa kuitenkin nykytietämyksen pohjalta erittäin vaikeaa.[3] Suomessa ahosilmäruohoa on tavattu Varsinais-Suomesta Oulujärvelle saakka. Laji on kuitenkin kadonnut suurimmasta osasta maasta.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisista silmäruoholajeista ahosilmäruoho on selvimmin sidoksissa perinteiseen niitto- ja laiduntalouteen ja on suuresti kärsinyt sen loputtua. Laji lieneekin Suomessa karjatalouden mukana tullut muinaistulokas. Ahosilmäruoho kasvaa pääasiassa ahoniityillä ja laidunrinteillä. Joskus sitä tavataan myös tienvarsilla.[2][3]
Ahosilmäruoho on muiden silmäruohojen tapaan puoliloinen, joka ottaa ravintonsa osittain muista kasveista imujuurien avulla. Silmäruohot loisivat monilla ruoho-, heinä- ja sarakasveilla, joskus jopa toisilla silmäruohoilla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laine, Unto: Ahosilmäruoho. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 153.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Nystysilmäruoho – Euphrasia officinalis | Taksonomia (Tieteellisten nimien lähde.) laji.fi. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 386–387.
- ↑ a b c Laine 1997, s. 153.
- ↑ Den virtuella floran: Stor ögontröst (ruotsiksi) Viitattu 30.11.2009.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Ahosilmäruohon levinneisyys Suomessa Viitattu 30.11.2009.
- ↑ Uusitalo 2007, s. 64.