Ahmajoki
| Ahmajoki Geatkejohka |
|
|---|---|
.jpg) |
|
| Alkulähde | Nimetön järvi Enontekiöllä |
| Laskupaikka | Raisinjoki |
| Maat | Suomi, Norja |
| Pituus | 20,36 km |
| Alkulähteen korkeus | 790,1 m |
| Valuma-alue | 170,06 km² |
Ahmajoki[1] (pohjoissaameksi Geatkejohka) on Raisinjoen vesistöön kuuluva joki Enontekiöllä Suomessa ja Raisissa Norjassa. Sen valuma-alueen laajuus 170,06 km²[2]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen pääuoman kulusta on erilaisia tietoja. Suomen Maanmittauslaitoksen peruskarttanimistön mukaan määriteltynä joki saa alkunsa nimettömästä, 790,1 metrin korkeudella merenpinnasta olevasta järvestä lähellä Norjan rajaa Enontekiöllä Suomessa.[3] Norjan Vassdrags- og energidirektoratin uomaverkostotietokannassa joen hydrologisesti määritelty pääuoma on Norjan puolella Geatkegurran laaksossa Geatkejávrin luoteispuolella virtaava uoma.[2] Joki laskee Raisinjokeen Raisissa Norjassa.[3][4]
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen suurin sivujoki on siihen pohjoisesta yhtyvä Gánešjohka, jonka valuma-alueen pinta-ala on 71,6 km². Siihen yhtyvät lounaasta Hárrvesjohka ja etelästä Unotjohka. Muita pienempiä sivujokia ovat joen suulta lueteltuna siihen etelästä yhtyvät Roggejohka ja Hoallojohka sekä jokeen pohjoisesta yhtyvä Ráikojohka, johon yhtyy lännestä Láddojohka.[2][4]
Valuma-alueen järvet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjan puolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimpia järviä joen valuma-alueen Norjan puoleisessa osassa ovat Geatkejohkan yläjuoksun leventymänä oleva Geatkejávri (27,01 hehtaaria, 709 metriä merenpinnan yläpuolella), Ráikojohkan lähteenä oleva Ráikojávri (51,63 hehtaaria, 684 metriä merenpinnan yläpuolella), Hoallojohkan lähteenä olevat Hoallojávrit (kaksi järveä, toinen 15,32 hehtaaria ja toinen 5,26 hehtaaria, molemmat 764 metriä merenpinnan yläpuolella), Roggejohkan lähteenä oleva Roggejávri (35,57 hehtaaria, 637 metriä merenpinnan yläpuolella), Láddojohkan lähteenä olevat Láddojávrrit (kaksi järveä, alempi 8,97 ha, 758 metriä merenpinnan yläpuolella, ylempi 45,72 hehtaaria ja 759 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä Hárrvesjohkan keskijuoksun leventymänä oleva Hárrvesjávri (23,05 hehtaaria, 693 metriä merenpiunnan yläpuolella).[2][4]
Suomen puolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen Norjan puoleisista järvistä ylempi Láddojavri ulottuu länsireunastaan Suomen puolelle.[5] Kokonaan Suomen puolella olevista valuma-alueen järvistä suurin on Geatkejohkan nimetön lähdejärvi (noin 21,3 hehtaaria, 790,1 metriä merenpinnan yläpuolella) ja lähinnä suurin Geatkejávriin Suomen puolelta laskeva Borijávri (noin 10,8 hehtaaria, 794,4 metriä merenpinnan yläpuolella).[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ahmajoki Kvensk Stedtnavndatabase. Kvensk stedsnavntjeneste. Viitattu 23.10.2020.
- ↑ a b c d NVE atlas Norges vassdrags- og energidirektorat. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b Geatkejohka Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b c Geatkejohka Norgeskart. Kartverket. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Láddojávrrit Kansalaisen kartapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Nimetön järvi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Borijávri Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2016.