Agnostinen ateismi

Ateistien ja agnostikkojen osuus eri maissa. Ruotsi erottuu muista teollisuusmaista vähiten uskonnollisena ja Yhdysvallat uskonnollisempana.

Agnostinen ateismi on käsitys, johon sisältyy sekä agnostisismi että tietynlainen ateismi.

Agnostisismi ei ole ateismia tai teismiä poissulkeva vaihtoehtoinen käsitys, vaan se voi yhdistyä ateismiin tai teismiin. Agnostisismin mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa. Agnostisismi on siis tietoteoreettinen kanta, joka ei liity todellisuuskäsitykseen vaan tietoon siitä, onko jumalia olemassa vai ei. Agnostiset ateistit katsovat, että jos yksilö on uskomatta jumaliin (ateismi laajassa merkityksessä) eikä esitä väitteitä, joiden mukaan jumalan olemassaolosta tai olemassaolemattomuudesta olisi tietoa, tällaista näkemystä voidaan kutsua agnostiseksi ateismiksi.

Bertrand Russell

Muun muassa Nobel-palkittu filosofi Bertrand Russellia on kutsuttu agnostiseksi ateistiksi. Hän ei uskonut jumalaan, mutta sanoi, ettei filosofina voinut pitää itseään varsinaisena ateistina, koska hänen mielestään jumalan olemattomuutta ei voida lopullisesti todistaa. Niinpä Russell sanoikin, että hänen on – filosofisessa mielessä – pidettävä itseään agnostikkona. Russell luetaan kuitenkin usein myös ateistiksi, mikä voidaan tehdä ateismin laajassa merkityksessä. Russell pyrki silti itse tekemään selväksi, että jumalaan uskomaton agnostikko ei ole filosofisessa mielessä ateisti, sillä ateistit luulevat useimpien uskovaisten tapaan, että jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta olisi mahdollista saada jotain tietoa. Russell kuitenkin myöntää, että käytännössä ero uskonnottoman agnostikon ja ateistin välillä on pieni ja että filosofiaan perehtymättömälle tavalliselle ihmiselle hänen olisi parempi sanoa olevansa ateisti.

Katso myös

• Ateismin määritelmä
• Positiivinen ja negatiivinen ateismi
• Russellin teekannu