Ager publicus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ager publicus ("julkinen maa") tarkoitti Rooman valtion omistamia maa-alueita. Osa niistä annettiin vuokralle ja saadut tulot käytettiin kulttimenoihin. Osaa taas käytettiin laidunmaana, jonka käytöstä piti maksaa. Osaa viljelivät vauraat yksityishenkilöt, possessores, jotka maksoivat maan käytöstä.[1][2]

Rooma takavarikoi voitetuilta kansoilta yleensä kolmanneksen näiden maista, joista ager publicus muodostui. Takavarikoiduille alueille perustettiin siirtokuntia tai kensorit vuokrasivat parhaat maa-alueet viljelymaiksi. Gracchuksen veljekset vaativat 100-luvun loppupuolella eaa. ager publicuksien oikeudenmukaisempaa jakoa, ja siitä lähtien nämä maat määriteltiin tarkasti.[2]

  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Nenonen, Kaisu-Maija ja Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY. Juva, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  1. Nenonen & Teerijoki 1998, s. 619
  2. a b Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 12