Affiniteettikromatografia
Affiniteettikromatografia on kemian ja biokemian menetelmä esimerkiksi molekyylien jaotteluun ja entsyymien puhdistamiseen. Se on myös yksi monista kromatografisista menetelmistä.[1][2]
Affiniteettikromatografia perustuu siihen, että molekyyleissä on tiettyjä kohtia, joihin tietyt muut molekyylit eli ligandit voivat kiinnittyä. Molekyyliä, johon ligandi kiinnittyy, kutsutaan kantajaksi. Joko ligandi tai kantaja kytketään kovalenttisesti kiinteään faasiin. Jäljelle jäänyt osapuoli liuotetaan nestemäiseen faasiin, ja liuos ajetaan kiinteän faasin läpi. Ligandit kiinnittyvät ajon aikana molekyyleihin, ja sitoutuneet molekyylit jäävät kiinni pylvääseen, josta ne voidaan ajon lopuksi irrottaa. Irrottaminen saattaa onnistua esimerkiksi liuoksenhappamuustason muutoksella.[1] Ligandeja voidaan kytkeä kantajaan useilla kemiallisilla reaktioilla, ja affiniteettikromatografiasta onkin olemassa monenlaisia sovelluksia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Niemi, Mikko & Virtanen, Ismo & Vuorio, Eero: Solu- ja molekyylibiologia, s. 47. Weilin+Göös, 1995. ISBN 951-35-5685-9.
- ↑ a b Kromatografia www.solunetti.fi. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 6.8.2022.