Afšaridit
| Afšaridit |
|
|---|---|
1736–1796 |
|
|
|
|
| Pääkaupunki | Mašhad |
Afšaridi-dynastia oli nykyisen Iranin aluetta 1700-luvulla hallinnut dynastia. Afšaridien valtaannousu ajoittuu 1700-luvun alkuvuosikymmenille, jolloin Persiaa hallinneen safavididynastian valta oli rapistumassa paštujen saadessa jalansijaa Persiassa. Afšaridi-dynastian ensimmäinen hallitsija oli Nadir Šah. Tämä tarjosi palveluksiaan Safavidien šaahi Tahmasp II:lle tilanteen rauhoittamiseksi ja paštujen kukistamiseksi. Nadirin johtamien sotajoukkojen avulla paštut kukistettiin ja persialaisvalta laajeni. Kun Nadir Šah koki asemansa olleen tarpeeksi vahva, hän syrjäytti Tahmasp II:n ja julisti itsensä šaahiksi ja ensimmäiseksi afšaridihallitsijaksi.[1][2]
Tämä ei riittänyt Nadir Šahille, vaan hän jatkoi sotaretkiään Intiaa hallinneeseen Mogulivaltakuntaan. Laajimmillaan afšaridivalta ulottui Kaukasukselta Indusjoelle asti.[2] Vähitellen alkoi korostua Nadirin ahne ja suvaitsematon luonne. Myöskin hänen armeijansa ylläpito aiheutti suuremman taloudellisen taakan, kuin mitä persialaiset pystyivät kantamaan. Niille, jotka eivät kyenneet maksamaan määrättyjä veroja, määrättiin kuolemanrangaistus. Suuri osa sotaretkien ryöstösaaliista varattiin vain Nadirin omaan käyttöön, eikä hän kantanut huolta maan yleisestä hyvinvoinnista. Hän keskitti kaiken vallan omiin käsiinsä ja hän alkoi muuttua yhä vainoharhaisemmaksi.[1] Lopulta hänen omat upseerinsa surmasivat hänet hänen nukkuessaan vuonna 1747, ennen kuin he itse kokisivat saman kohtalon.[2]
Nadir Šah oli etevä sotapäällikkö, mutta huono hallinto johti siihen, että heti hänen kuoltuaan valtakunnan itäosat alkoivat irtaantua afšaridivallasta. Nykyisen Afganistanin alueelle syntyi Dorrani-valtakunta, jonka perusti Nadirin entinen sotapäällikkö Ahmad Šah Dorrani.[2] Persian sydänmailla afšaridivalta säilyi vielä joitakin vuosikymmeniä. Nadirin jälkeen valtakuntaa hallitsivat hänen jälkeläisensä. Voimakkaaksi mahdiksi Persiassa alkoi nousta Lorestanista kotoisin ollut Zand-dynastia, joka hallitsi valtakunnan luoteisia osia. 1700-luvun lopulla Persian hallitsijaksi nousi Qajar-dynastia, joka syrjäytti viimeisetkin afšaridivallan rippeet.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sergejeff, Andrei: Afganistanin historia. Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-219-4
- Axworthy, Michael: Iranin historia - Mielen valtakunta. Suomentanut Kilpeläinen, Tapani. Into kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5