Valjaskirjoahven
| Valjaskirjoahven | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Labroidei |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Alaheimo: | Cichlasomatinae |
| Suku: | Aequidens |
| Laji: | metae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aequidens metae |
|
Valjaskirjoahven (Aequidens metae ) on eteläamerikkalainen kirjoahven. Se sopii pidettäväksi myös akvaariossa. Valjaskirjoahvenen lähisukulainen kuviokirjoahven on toinen akvaarioissa tavallisimmin pidettävä laji Aequidens-suvusta.lähde?
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koiras voi kasvaa 20 senttimetrin pituiseksi; naaras jää pienemmäksi. Valjaskirjoahvenen vartalossa on siniharmaalla tai kellertävänharmaalla pohjalla lyhyitä oranssinruskeita pystysuuntaisia juovia. Kyljessä ja pyrstön tyvessä on musta läikkä.lähde?
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valjaskirjoahven on kotoisin Kolumbiasta, missä se on endeeminen laji muutamassa joessa.[2]
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Valjaskirjoahven on kokoisekseen kirjoahveneksi rauhallinen, jopa arka. Nuorina ne viihtyvät parvessa, josta myöhemmin muodostuu reviirinsä valtaavia pariskuntia. Tämän takia akvaariokaloiksi ne voikin hankkia yhtä hyvin valmiina pariskuntana tai poikasparvena, josta myöhemmin annetaan ylimääräiset kalat pois pariskunnan tieltä. Täysikasvuisena valjaskirjoahven ei ole kirjoahventen aivan pienimmästä päästä, joten akvaario täysikasvuiselle pariskunnalle saisi olla vähintään 350 litraa, mieluummin yli 400 litraa. Pienemmässä ne näyttävät yleensä ylisuurilta altaaseen.
Hyvin rauhallisina ahvenina ne soveltuvat monenlaisten kalojen seuraan, kuitenkin aggressiivisia, liian vilkkaita, tai liian pieniä lajeja tulisi välttää, sekä luonnollisesti eri vesiarvoja kaipaavia. Pienet kalat, kuten kardinaalitetrat joutuvat helposti suuren aikuisen valjaskirjoahvenyksilön ruokalistalle. Parhaita lajeja samaan akvaarioon valjaskirjoahventen kanssa ovat erilaiset korkeaprofiiliset tetrat, monet imumonnit, lehtikalat ja monet muut rauhalliset kirjoahvenet, sekä monniset. Valjaskirjoahventen kanssa voi hyvin pitää myös pienempiä kirjoahvenia, ilman että ne joutuisivat valjaiden kiusaamiksi. lähde?
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valjaskirjoahvenelle sopii pehmeä, hiukan hapan vesi (pH 6,5–7), jonka lämpötila on 25–29 °C. Kala on kaikkiruokainen: Se syö myös kuivattua ja pakastettua ruokaa.[3] Valjaskirjoahven kuitenkin vain harvoin, tai aliruokittuna saattaa syödä akvaariokasveja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mesa-Salazar, L.: Aequidens metae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Malawi Cichlid Home Page (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sannan ja Tomin vedenalainen maailma
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aequidens metae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)