Adeline Genée

Adeline Genée

Dame Adeline Genée (6. tammikuuta 1878 Hinnerup, Tanska – 23. huhtikuuta 1970 Esher, Englanti) oli tanssija, koreografi ja opettaja, joka toimi Royal Academy of Dancingin perustavana puheenjohtajana.

Genéen alkuperäinen nimi kokonaisuudessaan oli Anina Margarete Kirstina Petra Jensen. Hän oli maanviljelijän tytär, mutta 8-vuotiaana hänet adoptoi hänen setänsä, Alexander Genée, joka johti kiertävää balettiyhtiötä. Genée sai opetusta sedältään ja tämän vaimolta, Antonia Zimmermannilta, ja teki ensimmäisen esiintymisensä kymmenen vuoden iässä Kristianiassa (nykyisessä Oslossa), Norjassa. Tämän jälkeen hän siirtyi Berliiniin, jossa työskenteli oopperassa; sitten hän sai paikan Münchenissä, jossa esiintyi vuonna 1896 Coppélia-baletissa.

Genéen uran käännekohta koitti vuonna 1897, kun hän sai kutsun Lontoon Empire Theatrelta. Empire Theatre oli varsinaisesti musiikkisali, mutta suuri osa sen laajasta ohjelmistosta koostui baletista. Baletin johtajana toimi Katti Lanner. Genée esiintyi seuranneen vuosikymmenen aikana lukuisissa baleteissa, joiden joukossa oli hänen setänsä tuottama Coppélian esitys vuonna 1906.

Vuosina 1908–11 Genée matkusti kolme kertaa pidemmäksi aikaa Yhdysvalloissa, jossa hän esiintyi muiden muassa musikaaleissa The Soul Kiss (1908) ja The Bachelor Belles (1910). Hänen yhteistyönsä Empire Theatren kanssa päättyi vuonna 1909, jolloin hän esiintyi Giacomo Meyerbeerin oopperassa Robert le Diable. Genée jatkoi satunnaista esiintymistä itse tuottamissaan baleteissa, joihin lukeutuivat La Camargo ja La Danse; molemmat vuodelta 1912. Vuonna 1912 Genée matkusti jälleen Yhdysvaltoihin, minkä jälkeen hän lähti myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Hänen viimeinen balettinsa oli The Pretty Prentice (1916). Tanssijana hän jäi eläkkeelle vuonna 1917.

Uransa loppua kohden Genée jäi jossain määrin Sergei Djagilevin Ballets russes -yhtiön toiminnan varjoon. Genée oli kuitenkin merkittävä hahmo kansallisen balettiperinteen kasvussa Englannissa. Vetäydyttyään tanssijanahän jatkoi toimintaansa muun muassa Royal Academy of Dancingin puheenjohtajana (1936–54). Vuonna 1950 hänestä tuli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan Dame ensimmäisenä tällä tavoin kunnioitettuna tanssijana.