Adam Fredenstierna
Adam Fredenstierna, entinen Schütz (25. joulukuuta 1685 Viipuri – 4. toukokuuta 1772 Tukholma) oli suomalaissyntyinen virkamies, tuomari ja valtiopäivämies.[1]
Fredenstiernan vanhemmat olivat kaupunginvälskäri Adam Schütz ja Anna Modeen ja puoliso vuodesta 1721 Engel Maria Kyper (k. 1755). Käytyään Porvoon lukion Fredenstierna tuli ylioppilaaksi Turkuun 1703 ja ryhtyi opiskelemaan lakitiedettä. Työskenneltyään ensin Ruotsissa vuodesta 1706 hänestä tuli Turun hovioikeuden asessori vuonna 1721. Fredenstierna siirtyi Svean hovioikeuteen 1728, jossa hän kohosi 1736 hovioikeudenneuvokseksi. Hän oli myssypoliitikkona yhteydessä Venäjän lähettilääseen ja ehdotti erityisten Suomen valtiopäivien koollekutsumista. Hänet nimitettiin 1755 oikeuskansleriksi, 1758 Turun hovioikeuden presidentiksi ja 1768 Svean hovioikeuden presidentiksi. Aatelissäätyyn Fredenstierna korotettiin 1726. Valtiopäivämiehenä hän toimi yhteensä yksitoista kertaa vuosien 1726 ja 1766 välillä.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 226–227. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1509
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Adam Fredenstierna. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 1.12.2019)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Edeltäjä: Petter Silfversköld |
Kuninkaallisen Turun hovioikeuden presidentti 1758−1768 |
Seuraaja: Johan Lagerflycht |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
