Ada Nevalainen
Ada (Aada) Nevalainen (22. toukokuuta 1898 Juuka[1] – 21. huhtikuuta 1990[2]) oli suomalainen opettaja. Hän työskenteli Pohjois-Savon marttapiiriliiton maakunnallisena toiminnanjohtajana (sihteeri-konsulenttina) ja opetusalalla kotitalous- ja puutarha- sekä yleisaineiden opettajana ja koulun johtajana. Hän kirjoitti useita yhdistysten historiikkeja ja perusti sisarensa kanssa säätiön juukalaisten lasten ja nuorten tukemiseksi. Hänellä ja hänen sisarellaan on myös nimikkorahasto Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahastossa. [1][2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ada Nevalainen syntyi maanviljelijäperheeseen[3] Juuan Vuokossa. Hänellä oli kaksi sisarta Anna (myöh. Koskimaa 11.8.1895–1.2.1987, opettajana Maaningalla)[2] ja Elina (5.10.1891-27.6.1920[4]).[1] Keskikoulun käytyään Aada Nevalainen opiskeli Reitkallin puutarha- ja maatalouskoulussa ja valmistui sieltä v. 1923.[2][5]
Työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työura alkoi Peltosalmen kotitalouskoulun puutarhaopettajana v. 1924.[5] Sieltä hän siirtyi Helsingin kaupunkilähetyksen naisten laitoksen talous- ja puutarhaopettajaksi.[5]. Peltosalmelaiset martat pyysivät hänet Kuopioon Pohjois-Savon marttapiiriliiton sihteerikonsulentin toimeen, joka alkoi virallisesti 8.1.1928.[6][7]
Pohjois-Savon marttapiiriliiton toiminnanjohtajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sihteerikonsulenttina (nyk. toiminnanjohtaja) Ada Nevalainen kiersi Pohjois-Savon marttayhdistyksissä antamassa kotitalous- ja puutarhaneuvontaa ja ohjaamassa paikallisyhdistysten toimintaa. Työ koostui mittavasta määrästä monipuolisia tehtäviä. Siihen kuului niin kurssien ja erilaisten tapahtumien järjestämistä, kerhojen pitämistä.[7] kuin hallinnollisia tehtäviä kuten paikallisyhdistysten vuosikokouksien, piiriliiton hallituksen kokouksien sihteerinä toimimista. Esitelmiä ja havaintoesityksiä Ada Nevalainen piti mm. vuonna 1934 yhteensä 134. [8]
Vuonna 1934 piiriliitto piti Kuopiossa 1200 näytteilleasettajan kanssa kotitalousnäyttelyn, jonka järjestelyistä Aada Nevalainen vastasi näyttelyn sihteerinä.[9] Näyttelyssä vierailivat myös presidentti ja rouva Svinhufvud.[8] Sihteerikonsulenttia työllisti myös Martta-yhdistysten historiikkien kokoaminen ja lehtiartikkelien [2] kirjoittaminen.[8]
Sihteeri-konsulentin työhön kuuluvat lukuisat pitkät neuvonta- , kurssi- ja kokousmatkat maaseudulle Nevalainen teki aluksi laivalla ja polkupyörällä, talvisin hevoskyydillä. Helpottaakseen raskasta ja hidasta kulkemista hän hankki vuonna 1931 auton ja suoritti ajokokeen.[10]
Kotitalouskonsulentin ja sihteerin toimesta Ada Nevalainen siirtyi aluekonsulentiksi Iisalmeen, kunnes toimi lakkautettiin v. 1938. Aluekonsulenttina hän mm. perusti 11 marttayhdistystä ja paikallisliiton. Muiden tehtäviensä lisäksi hän ohjasi ja valvoi taiteilija Ilmari Wirkkalan Iisalmen kaupunkiseurakunnan ympäristöön ja hautausmaalle v. 1936[11]tekemän suunnitelman toteuttamista.[8]
Ada Nevalaista pyydettiin myöhemminkin vuonna 1947, hänen jo ollessaan opettajana Rytkyn koululla, palaamaan P-S:n marttapiiriliiton toiminnanjohtajan tehtävään, mutta muihin tehtäviin sitoutuminen ei sallinut sitä.[12]
Opetusalalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ada Nevalainen aloitti opettajaksi kouluttautumisen jo ennen talvisotaa, joka sitten keskeytti opinnot. Sodan aikana hän oli työpalvelutehtävissä. [2] Vuonna 1943 Ada suoritti kasvatusopin laudaturtutkinnon Helsingin yliopistossa aiheenaan ”Maamme emäntäkoulut kasvatus- ja opetuslaitoksina” sivuaineinaan kansantaloustiede ja yhteiskuntatieteet. [1][2]
Valmistuttuaan hän toimi kansanopiston johtajana ja kansakoulunopettajana eri kunnissa. Vuodesta 1959 lähtien hän työskenteli Virtasalmen kansalaiskoulun yleisaineiden opettajana ja johtajana, mistä tehtävistä hän jäi eläkkeelle 1964.[2]
Myöhempi toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäätyään eläkkeelle v. 1964 Aada Nevalainen jatkoi työtään Marttojen hyväksi. Hänen tarmokkaan toimintansa ansiosta Pohjois-Savon marttapiiriliiton pitkäaikainen toive omasta toimitalosta toteutui syksyllä v. 1971. [13] Kesällä 1971 hän luetteloi ja kokosi piiriliiton arkiston vuoteen 1950 saakka ja se lähetettiin Savo-Karjalan maakunta-arkistoon.[14] Hän teki myös käsikirjoituksen vuosia 1899 – 1917 koskevaan osuuteen Riitta Kasurisen ja Mirja Paulon kokoamaan historiikkiin Marttatoimintaa Pohjois-Savossa 1899 – 1976, joka ilmestyi piiriliiton juhliessa 60-vuotista toimintaansa v. 1977. Marttojen kahvilatoiminta Kuopion torilla lähti sekin liikkeelle hänen aloitteestaan.[12] Hän jatkoi kirjallisia töitään mm. kirjoittamalla vuonna 1971 julkaistun tutkielman Puutarha-kotitalousopetustyön vaiheilta 1910-luvulla, jossa hän muistelee nuorena tuberkuloosiin [15] kuollutta sisartaan Elinaa. Elina Nevalainen oli lupaava puutarhaopettaja ja apulaisjohtaja Heimarin puutarha- ja talouskoulussa Ristiinassa [16]ja aikoi perustaa emäntäkoulun Pohjois-Karjalaan.[17]
Ada Nevalaisessa yhdistyivät määrätietoisuus ja tinkimättömyys[12] vakaumukselliseen kristillisyyteen [2], jota hän toteutti mm. tekemällä lahjoituksia eri yhdistyksille.[18] Vaikka hän teki elämäntyönsä Savossa, Juuka säilyi hänelle läheisenä paikkana. [2] Aada ja hänen sisarensa Anna Koskimaa lahjoittivat v. 1966 varat, joita täydensivät myöhemmillä lahjoituksilla ja testamenteilla, kristillismielisiä juukalaisia ja pohjoiskarjalaisia opiskelijoita tukevaan Suomen kulttuurirahaston alaisuudessa toimivaan nimikkorahastoon.[2] He perustivat myös vuonna 1979 Juuka-säätiön, jonka tarkoitus on kehittää ja tukea Juuan kristillistä kulttuuritoimintaa kuten lasten päiväkerho- ja pyhäkoulutyötä, nuorten, myös rippikoulun käyneiden, harrastus- ja leiritoimintaa, kannustaa opiskelevia nuoria stipendein ja apurahoin, sekä tukea kirkkokuorojen toimintaa. [1]
Ada Nevalaiselle myönnelliin Marttaliiton suuri kultainen ansiomerkki v.1938 ja Suomen Leijonan Ritarikunnan I lk:n ritarimerkki v.1972. Hänet kutsuttiin Pohjos-Savon marttapiiriliiton kunniajäseneksi.[5]
Aada Nevalaisen ja hänen sisarensa Anna Koskimaan arkistokokoelma on Juuka-seuran kotiseutuarkistossa.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nevalainen, A. Kaavin Marttayhdistyksen 25-vuotiskertomus. [Kuopio], 1933.
- Nevalainen, Aada. Kuopion Marttayhdistyksen Toiminta 1923-1933. Kuopio: [kustantaja tuntematon], 1934.
- Nevalainen, Aada. Maaningan K.k. Marttayhdistyksen 15-vuotiskertomus. Kuopio: Maaningan marttayhdistys, 1934.
- Nevalainen, Aada. Lapinlahden Marttayhdistyksen 25-vuotiskertomus. Kuopio: [kustantaja tuntematon], 1934.
- Nevalainen, Aada. Säviän Marttayhdistyksen 25-vuotiskokous. Kuopio: [kustantaja tuntematon], 1935.
- Nevalainen, Aada. Vesannon Marttayhdistyksen 20-vuotiskertomus. Kuopio: [kustantaja tuntematon], 1935.
- Nevalainen, Aada. Suonenjoen Marttayhdistyksen 15-vuotiskertomus. Kuopio: Suonenjoen Marttayhdistys, 1937.
- Nevalainen, Aada. Pohjois-Savon Marttapiiriliiton 20-vuotiskertomus. Kuopio: Pohjois-Savon Marttapiiriliitto, 1937.
- Nevalainen, Aada. Rautavaaran Marttayhdistystyön 40-vuotiskertomus. Iisalmi: Rautavaaran Marttayhdistystyö, 1938.
- Lagus, Aini, ja Aada Nevalainen. Iisalmen Maalais-marttayhdistyksen 40-vuotikertomus. Kuopio: [Iisalmen maalais-marttayhdistys], 1938. (vv. 1899-1918 Aini Lagus, vv. 1919-1938 Aada Nevalainen )
- Nevalainen, Aada. Kuviopujottelua. Helsinki: Valistus, 1958.
- Nevalainen Aada: Maakunnallista kehitystä Pohjois-Savossa kotitalousneuvontasaralta 1928-1937 ja 1938, Koneella kirjoitettu, julkaisematon nidos Marttojen perinnetietokeskus Syreenin kokoelmissa, 1965, 152 s. [19]
- Koskimaa, Anna, Doris Bengtström, ja Aada Nevalainen. Nuorten Käyttäytymisen Opas. 2. täyd. p. Helsinki: Otava, 1965. https://finna.fi
- Nevalainen, Aada. Puutarha-kotitalousopetustyön Vaiheita 1910-luvulla: Tutkielma. Joensuu: Pohjois-Karjalan kirjapaino, 1971.
- Karsurinen Riitta (toim.) Marttatoimintaa Pohjois-Savossa 1899-1976. Piiriliiton toimintaa käsittelevän osan kirj. Aada Nevalainen. Kuopio: Pohjois-Savon marttapiiriliitto, 1977. 241 s.
Julkaisemattomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marttasaralta 1, Sihteeri-konsulentin Reissut ja Pyssäykset osapuilleen[5]
- Marttasaralta 2 [5] (sisältävät valokuvia, lehtileikkeiitä ja kirjoituksia)
- Maamme emäntäkoulut kasvatus- ja opetuslaitoksina. 1943 Helsingin yliopisto. Kasvatusopin laudaturtutkinto[1]
- Talonpojan arkea[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Ada Nevalainen Juukaseura. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k Anna Koskimaan ja Aada Nevalaisen rahasto Suomen kulttuurirahasto. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ Nevalainen, Aada. Puutarhakotitalousopetustyön Vaiheilta 1910-luvulla: Tutkielma. (Kuopio): [Tekijä], 1971. s. 9
- ↑ Nevalainen, Aada. Puutarhakotitalousopetustyön Vaiheilta 1910-luvulla: Tutkielma. (Kuopio): [Tekijä], 1971. s. 9, 112
- ↑ a b c d e f Irmeli Hollmén ja Tuula Hakkarainen: Sihteerikonsulentti Ada Nevalaisen matkassa, s 9 2016. Pohjois-Savon Martat ry. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Kasurinen, Riitta, ja Aada Nevalainen. Marttatoimintaa Pohjois-Savossa 1899-1976. [Kuopio]: [Pohjois-Savon marttapiiriliitto], 1977, s. 53
- ↑ a b Sihteerikonsulentti Ada Nevalaisen matkassa, s. 3
- ↑ a b c d Sihteerikonsulentti Ada Nevalaisen matkassa, s. 7
- ↑ Kasurinen s. 69
- ↑ Sihteerikonsulentti Ada Nevalaisen matkassa, s 4, 5
- ↑ Iisalmen kulttuuriympäristö, keskustaseutu 4. Rakennuskulttuuriselvitykset. s. 87. Iisalmen kaupunki, 2014, 2023. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Sihteerikonsulentti Ada Nevalaisen matkassa, s.8
- ↑ Kasurinen s. 206-208
- ↑ Kasurinen s. 208
- ↑ Puutarhakotitalousopetustyön viheilta 1910-luvulla s. 110
- ↑ Puutarhakotitalousopetustyön vaiheilta 1910-luvulla s. 79
- ↑ Puutarhakotitalousopetustyön vaiheilta 1910-luvulla s. 86, 114
- ↑ Anna Koskimaa Juukaseura. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Piirien historiaa Martat. Viitattu 30.8.2023.