Acon
| Acon Finland Oy Ltd | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1992[1] / 1996 [2] |
| Toimitusjohtaja | Tarmo Sallinen[1] |
| Kotipaikka | Siikajoki[1] |
| Toiminta-alue | tuotteita myydään noin 40 maassa (2019)[3] |
| Toimiala | Yhtiön toimialana on harjoittaa vähittäiskauppaa, maahantuontia ja vientiä sekä informaatiotoimintaa.[1] |
| Liikevaihto | 6,5 milj. € (01/2019)[1] |
| Liikevoitto | 1,1 milj. € (01/2019) [1] |
| Henkilöstö | 18 (01/2019)[1] |
| Omistaja | Sallisen perhe ja yrityksen avainhenkilöt[2] |
| Kotisivu | www.acon.fi |
Acon Finland Oy Ltd on suomalainen yritys, joka myy liikunta- ja vapaa-ajan tuotteita, kuten trampoliineja.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Acon on perustettu 1990-luvulla Kiimingissä. Aluksi se suunnitteli teräksen sulatusuuneja esimerkiksi Rautaruukille.[4] Yrityksen perustajan poika Tarmo Sallinen oli ollut vaihto-oppilaana Minnesotassa ja sieltä palattuaan hän ehdotti, että yritys alkaisi myydä isoja trampoliineja, joihin hän oli Yhdysvalloissa tutustunut.[4] Sallinen teki amerikkalaisen trampoliinivalmistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän sai myydä tuotteita yksinoikeudella Suomessa.[3] Vuonna 1996 [2]Salliset toivat Suomeen kautta aikojen ensimmäisen trampoliinit. Ne ostettiin Tarmo Sallisen opintolainalla[4] ja haettiin asuntoautolla Hollannista.[4] Sallinen valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi.[4] Hän myi trampoliineja leirintäalueilla ja huoltoasemilla, joissa meni päivässä kaupaksi 1-2 trampoliinia.[3][4] Ensimmäisenä vuonna hän myi 44 trampoliinia, minkä jälkeen myyntimäärä tuplautui vuosittain.[3] Huippuvuosina 2004–2005 myytiin 4500 trampoliinia.[4]
Kilpailu alalla koveni ja suomalaiset marketit alkoivat myydä entistä halvempia malleja. Acon reagoi kilpailuun keskittymällä keskivertoa kalliimpiin malleihin ja ottamalla myyntiin uusia oheistuotteita.[3]
Vuonna 2011 Acon aloitti markkinointiyhteistyön jääkiekkoilija Mikael Grandlundin kanssa. Yritys myi trampoliinien lisäksi pihapelejä ja pelipöytiä. Acon Wave -tuotteisiin kuului esimerkiksi maaleja, taustaverkkoja, maalivahteja ja vetoalustoja. Yritys myi tuotteitaan verkkokauppansa lisäksi myymälöissään Tuusulassa ja Oulussa.[5]
Yritys alkoi kansainvälistyä vuonna 2014, jolloin Aconiin palkattiin myynti- ja markkinointijohtaja Marko Manninen. Hän alkoi siirtää myyntiä verkkokauppaan.[3] Ensimmäinen ulkomainen verkkokauppa perustettiin Ruotsiin, jota yritys piti helppona paikkana aloittaa, fyysisen läheisyyden, pienten kulttuurierojen ja kovan kysynnän vuoksi. Käytäntö osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä markkinoilla oli kova kilpailu ja markkinointikustannukset olivat suhteellisen korkeat. Vienti Yhdysvaltoihin aloitettiin niin sanotuilla off ice -tuotteilla, kuten esimerkiksi jääkiekkomaaleilla, niiden taustaverkoilla ja vetoalustoilla, joita saatiin myyntiin noin kymmeneen jääkiekkoon erikoistuneeseen vähittäiskauppaketjuun.[2] Merkittävämmässä roolissa viennissä oli kuitenkin Amazon-verkkokauppa, jonka kautta Acon sai ohjattua liikennettä myös omille sivuilleen.[2] Mannisen mukaan tuntematon yritys voi tehdä Yhdysvalloissa kauppaa vain, jos se näkyy Amazonissa. Acon otti Amazonin käyttöön kauppapaikkana, mutta hoitaa itse pakkaamisen ja kuljetuksen. Siksi se ei aina pysty toimittamaan tuotteita ostajalle niin nopeasti, kuin Amazon vaatii.[3] Yhdysvaltain myyntiä vauhdittaakseen Tarmo Sallinen muutti perheensä kanssa pariksi vuodeksi Minnesotaan.[4] Venäjän markkinat Acon avasi Finpron eCom Growth -ohjelman avulla: sen tuotteita alettiin myydä venäläisessä Yandex Market -verkkokaupassa, jossa vuonna 2017 vieraili kuukausittain noin 27 miljoonaa kuluttajaa.[2]
Tammikuussa 2017 päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 4,8 milj. euroa, josta viennin osuus oli noin neljännes.[2] Alkuvuonna 2017 maailman suurin kauppaketju Walmart otti verkkokauppaansa myyntiin Aconin trampoliinit ja muitakin sen tuotteita.[2] Aconin valikoimiin kuului noin 500 ulko- ja sisäliikuntaan liittyvää tuotetta. Tuotteita myytiin verkkokaupan kautta noin 30 maahan ja viennin osuus kasvoi noin 40 prosenttiin.[2]
Maaliskuussa 2019 Acon pyrki Guinnessin ennätysten kirjaan Tšekissä toteutetulla tempulla, jossa hypittiin trampoliinilla 1580 metrin korkeudessa. Ammattilaishyppääjät tekivät hyppyjä ja voltteja kuumailmapallon korin alle viritettyssä trampoliinissa ja hyppäsivät sen jälkeen laskuvarjohypyn.[6] Acon oli aiemmin kuvannut näyttäviä trampoliinitemppuja Saana-tunturilla ja merenpohjassa Kreikassa.[7] Yritys myi noin 10 000 trampoliinia vuodessa. 90 prosenttia myynnistä tehtiin verkkokaupoissa, ja tuotteita vietiin yli neljäänkymmeneen maahan. Amazonin osuus Aconin Yhdysvalloissa tekemästä verkkokaupasta oli noin 20–40 prosenttia.[3] Konsernin liikevaihto oli noin kymmenen miljoonaa euroa, josta Yhdysvaltojen osuus oli noin 40 prosenttia.[4]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trampoliinit ovat yrityksen päätuote, mutta se myy myös muita liikuntaan ja urheiluun liittyviä tuotteita.[4] Off ice -tuotteiden päämarkkina-alue on Yhdysvallat.[2]
Acon-trampoliinit valmistetaan Kiinassa.[3] Trampoliinien suosiota on nostanut gtrampiksi nimetty laji, jossa yhdistyvät skeittaamisesta ja parkourista tuttu luova temppuilu.[7] Acon on sponsoroinut gtram-harrastajien kuvausmatkoja ja vaikuttanut heidän kauttaan myös lajin turvallisuuteen. Esimerkiksi hollantilainen Sam De Greef alkoi käyttää sosiaalisen median postauksissaan avainsanaa #NDB, “no double bounce.” "Double bouncing" tarkoittaa lisävauhtia, jonka hyppääjä on saanut ulkopuoliselta. Se tekee tempuista vaikeammin hallittavia, esimerkiksi nostamalla hyppääjän liian korkealle, mikä voi johtaa loukkaantumisiin.[8]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 yritys työllisti 20 henkilöä, joista 15 oli Suomessa ja 5 Yhdysvalloissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Kauppalehti: Acon Finland Oy Ltd | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k Marko Jääskeläinen: Suomalaiset trampoliinit myyntiin maailman suurimpaan kauppaketjuun Kauppalehti. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b c d e f g h i Amazon ei ole kauppiaan kaveri, mutta Tarmo Sallinen oppi pärjäämään jätin kanssa: Yli puolet oululaisen trampoliinikauppiaan liikevaihdosta tulee Yhdysvalloista Helsingin Sanomat. 18.3.2019. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k Kiiminkiläinen Tarmo Sallinen loi trampoliineista ison bisneksen – "Yliopiston opintolainalla ostin ensimmäiset trampoliinit" Kaleva.fi. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ Marmai: Mikael Granlund markkinoimaan pihapelituotteita M&M. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ Pääseekö suomalaisryhmän huima temppu ennätystenkirjaan? Pomppivat trampoliinilla 1 580 metrin korkeudessa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b Siikajokinen yritys teki trampoliinihypyn maailmanennätyksen 1,5 kilometrin korkeudessa – katso huima video Raahenseutu.fi. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ Judi Ketteler: Kaboom! Cody! Rudi! Young Flippers Embrace Gtramp, a New Sport for the Instagram Set The New York Times. 7.8.2018. Viitattu 17.2.2020. (englanti)