Abraham Arvid Finckenberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abraham Arvid Finckenberg (2. marraskuuta 1769 Hangslax, Nauvo21. marraskuuta 1840 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos ja senaattori.[1]

Finckenbergin vanhemmat olivat luutnantti Jakob Arvid Finckenberg (1707–1798) ja Margareta Magdalena Mjödh (1746–1833). Hän oli naimisissa 1812–1813 Agata Gustava Mjödhin (1783–1813) kanssa.[1]

Finckenberg palveli vuodesta 1784 Ruotsin armeijan henkirakuunarykmentissä vänrikkinä. Hän osallistui saaristolaivastoon komennettuna Kustaa III:n sotaan 1788–1790. Sodan päätyttyä Finckenberg teki 1791–1792 trigonometrisia ja astronomisia mittauksia Suomenlahden saaristossa. Hän palvel sitten vuodesta 1794 Turun läänin rykmentin kevyessä jalkaväkipataljoonassa luutnanttina ja vuodesta 1802 kapteeniksi ylennettynä komppanianpäällikkönä. Finckenberg osallistui rykmentin mukana Suomen sotaan haavoittuen Virtain ja Siikajoen taisteluissa. Hänet ylennettiin 1809 majuriksi ja hän oli sitten 1809–1810 Ruotsin armeijan merenmittausjoukoissa Tukholmassa ja oli myös Ruotsin valtiopäivien jäsenenä. Finckenberg erosi vuonna 1810 Ruotsin armeijasta everstiluutnanttina ja muutti Suomeen.[1]

Finckenberg oli senaatin talousosaston jäsenenä eli senaattorina 1821–1834 ja oli senaatin sotilastoimituskunnan päällikkönä. Hänestä tuli valtioneuvos 1832 ja erotessaan senaatista 1834 hän sai todellisen valtioneuvoksen arvon. Finckenberg toimi samalla Suomen luotsilaitoksen luotsitarkastajana 1823–1840 ja Suomen sotaväen ja luotsilaitoksen ylisotaoikeuden vt. puheenjohtajana 1836–1838. Hänet ylennettiin everstiksi 1829 sekä kenraalimajuriksi Venäjän perämieskuntaan kuuluvana 1835. [1]