Abakaviiri
Abakaviiri
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
[(1S,4R)-4-[2-amino-6-(syklopropyyliamino)purin-9-yyli]syklopent-2-en-1-yyli]metanoli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J05 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C14H18N6O |
Moolimassa | 286,344 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | > 75 %[1] |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | noin 1 tunti[2] |
Ekskreetio | renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Abakaviiri (C14H18N6O) on puriinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä HIV-infektioiden hoitamisen ja ehkäisyyn. Abakaviiri kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abakaviiri muistuttaa rakenteeltaan guanosiinia. Yhdiste on HI-viruksen käänteiskopioijaentsyymin inhibiittori. Entsyymin toiminnan estyessä virus ei kykene lisääntymään ja HI-viruksen lisäksi se tehoaa myös ihmisen T-lymfotrooppiseen virukseen. Abakaviiri on aihiolääke, joka metaboloituu ihmiselimistössä aktiiviseksi karboviiriksi. Yhdistettä käytetään yhdistelmänä lamivudiinin, tenofoviirin, atsidotymidiinin tai dolutegraviirin kanssa.[1][2][4][5]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisiä abakaviirin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla vatsakipu, huonovointisuus, ripuli ja yliherkkyysoireet kuten ihottuma. Yliherkkyysoireet saattavat rajoittaa abakaviirin soveltuvuutta hoitoon ja jopa aiheuttaa hoidon keskeytymisen.[1][2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 970. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)
- ↑ a b c Raphael Dolin, Henry Masur, Michael S. Saag: AIDS Therapy, s. 207–221. Elsevier, 2007. ISBN 9781437720532 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 3. Antivirals, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016.
- ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 429. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)