Aavikoituminen Afrikassa
Aavikoituminen Afrikassa tarkoittaa viljelykelpoisen ja biomassaa tuottavan maa-alueen häviämistä Afrikassa. Liian rasituksen vuoksi maaperä menettää kuivien kausien jälkeen kykynsä palautua ja ylläpitää ekosysteemejä. Aavikoitumista tapahtuu pääasiassa aavikkoalueiden reunamilla hyvin kuivilla ja köyhillä maa-alueilla, kuten Afrikassa.[1][2]
Aavikoitumisen syitä ja vaikutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikoituminen on luonnolle normaali prosessi, jota tapahtuu ilmaston muuttuessa kuivemmaksi. Ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin nopeuttaneet aavikoitumista huomattavasti. Aavikoitumisen syynä ovat esimerkiksi metsänhakkuut, liikalaiduntaminen, vääränlaiset maanviljelysmenetelmät, maan saastuminen ja luonnonkatastrofit.[3]
Aavikoitumisen seurauksena maan kasvipeite vähentyy ja sen lajisto muuttuu. Eroosion myötä maaperän eloperäinen aines vähenee, maaperän rakenne muuttuu ja se saattaa suolaantua.[3][4] Tällöin viljelysmaan tuotantokyky alenee ja eläinten laiduntaminen vaikeutuu.[3] Aavikoituminen tekee monet alueet elinkelvottomiksi, jolloin ihmiset joutuvat muuttamaan kotiseuduiltaan ruuan perässä.[4] Aavikoituminen on yksi suurin vaikuttaja Afrikassa vallitsevaan nälänhätään.[5]
Aavikoitumista voidaan estää maaperää suojelemalla sekä metsää ja muuta kasvustoa istuttamalla.[4][6]
Afrikka ja aavikoituminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimmissa ongelmissa aavikoitumisen kanssa on Afrikka, jossa köyhyys vaikeuttaa aavikoitumisesta koituvien ongelmien ratkaisua. Aavikkojen levitessä viljelyskelpoinen maaperä vähenee ja nälänhätä kasvaa. Pahiten aavikoituminen koettelee Keski-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaita.[4][7]
Aavikoituminen saattaa aiheuttaa laajoja siirtolaisvirtoja Afrikasta esimerkiksi Eurooppaan viljelyskelpoisen maaperän vähentyessä. Aavikoituminen uhkaa jopa yli puolta Afrikan maa-alasta.[8] Maanviljelyksen muuttuessa tuottamattomaksi monissa afrikkalaisissa kylissä miehet lähtevät laittomina siirtolaisina Eurooppaan hakemaan toimeentuloa ja kyliin jäävät naiset, lapset ja vanhukset. Kaiken kaikkiaan aavikoituminen on yksi suurimmista ympäristöongelmista Afrikassa ja uhkaa aiheuttaa siellä nälänhädän lisäksi ihmishenkien menetyksiä, ympäristöpakolaisuutta, ympäristökonflikteja ja köyhyyden syventymistä.[4][9]
Afrikan aavikoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Namibin aavikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Namib on Afrikan lounaisrannikolla sijaitseva aavikko. Suurimmaksi osaksi se sijaitsee Namibian alueella myötäillen Atlantin rannikkoa. Kokonaispinta-alaltaan se on 31 000 neliökilometriä. Nykyisistä aavikoista Namibin arvellaan olevan vanhin. Sen syntyminen sijoittuu miljoonien vuosien päähän, kun kylmä Benguelanvirta alkoi aiheuttaa viileän ja kuivan ilman laskeutumisen alueella. Namibin aavikolla sataa vain noin 15–100 mm vuodessa. Päivän suurin lämpötila on vain 25 °C ja kylmin 10 °C. Alueen ankarista olosuhteista huolimatta aavikon eläimistö on yllättävän monipuolinen.[10]
Kalahari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalaharin aavikko on noin 712 250 neliökilometrin kokoinen aro- ja aavikkoalue eteläisessä Afrikassa. Se peittää noin 70 prosenttia Botswanasta sekä osia Zimbabwesta, Namibiasta ja Etelä-Afrikasta. Kalaharin nimi tulee tswanan kielestä, jossa kgalagadi tarkoittaa suurta janoa. Kalaharissa esiintyy kuivia järviä ja suolatasankoja. Noin 10 000 vuotta sitten Kalaharin aavikkoa peitti noin 275 000 neliökilometrin laajuinen Makgadikgadijärvi. Järven kerrotaan olleen jopa 30 metriä syvä. Kalaharin aavikolla sataa keskimäärin 125–500 mm vuodessa. Satunnaiset sateet saavat aavikon suolatasanteet tulvimaan helposti. Alueen maksimilämpötila on +47 °C ja minimi jopa −13 °C.[10]
Sahara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sahara sijaitsee Pohjois-Afrikassa Kravun kääntöpiirillä ja on maailman suurin, hyvin kuiva ja kuuma aavikko. Se luokitellaankin erittäin kuivaksi hyperaridiksi aavikoksi ja vuosittainen sademäärä jää alle 100 mm, mutta laajemmilla alueilla vain alle 45 mm. Vuoden keskilämpötila on yli +30 °C, yöt taas saattavat olla hyvinkin kylmiä, koska pilvet eivät heijasta lämpöä takaisin. Talvisin yölämpötila saattaa laskea −10 °C:een, kun taas kesällä voi päivällä olla jopa +50 °C lämmintä. Saharassa on täysin kasvittomia dyynikenttiä, mutta monilla alueilla kasvaa harvassa pensaita tai aavikkoruohomättäitä. Hiekkamyrskyt ovat myös yleinen ilmiö Saharalle. Sen koko on noin 9 065 000 km² ja se vastaa pinta-alaltaan Yhdysvaltoja. Sen rajat ulottuvat lännessä Atlanttiin ja idässä Punaiseenmereen. Nimi Sahara on arabiankielinen käännös sanasta Tenere, joka on tuaregikieltä ja tarkoittaa aavikkoa. Ainoastaan noin 15–25 % Saharasta on hiekka-aavikkoa, suurin osa on sora-, kivikko- ja kallioaavikkoa. Keskiosissa on vuoristoista kallioaavikkoa. Sahara on jaettu Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Mauritanian, Malin, Nigerin, Tšadin ja Sudanin kesken. Noin 2,5 miljoonaa ihmistä elää Saharassa, pääosin Mauritaniassa, Marokossa ja Algeriassa. Suurin Saharassa sijaitseva kaupunki on Mauritanian pääkaupunki Nouakchott, jossa on noin 881 000 asukasta. Asutus Saharassa sijoittuu keitaille ja joillekin vuoristoille sekä laita-alueille. Sahara on ainakin 2,5 miljoonaa vuotta vanha, mutta mahdollista on että se on jopa kymmeniä miljoonia vuosia vanha. Ilmaston kuivuessa ja kylmetessä muutaman kymmenen miljoonan vuoden aikana, aavikoituminen Saharassa on lisääntynyt. Sudanissa aavikoituminen etenee nopeasti. Reuna on edennyt parissakymmenessä vuodessa jopa 150 kilometriä. Syynä tähän ovat ilmastonmuutos, laajamittaiset metsien hakkuut, voimaperäinen maanviljely sekä karjan laiduntaminen. Toimeentuloa maataloudesta ei tule, joten ihmiset muuttavat kaupunkeihin.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aavikoituminen Ilmasto.org. Arkistoitu 25.9.2019. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Horttanainen, Jenni & Tulonen, Annamari: Aavikoituminen Ymparistöverkko. 28.11.1997. Arkistoitu 29.8.2004. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ a b c Eskonheimo, Anu: Ilmastonmuutos ja aavikoituminen Ilmasto.org. 1.5.2006. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ a b c d e Togola, Johanna & Bernardini, Tuuli: Ilmastonmuutos vauhdittaa aavikoitumista Maailman kuvalehti. 3.8.2006. Kepa. Viitattu 12.11.2018.
- ↑ Gathigah, Miriam: Kuivuus toi nälän Keniaan Maailma.net. 22.2.2017. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Paulomäki, Hanna: Aavikoituminen on muutakin kuin Saharaa Dodo ry. 30.11.2004. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ YK: Aavikoituminen uhkaa yhä useampaa Yle Uutiset. 28.6.2007. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan Kansan Uutiset. 24.6.2017. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Härkönen, Hasse: Ilmasto ajaa liikkeelle. Luonnonsuojelija, 30.11.2017, nro 4. Suomen luonnonsuojeluliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ a b c Luhr, James E.; Toimittanut Tikkanen, Matti: Maapallo. Suomentanut Heikkilä, Pasi, et al.. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
- ↑ http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/public/default.aspx?nodeid=38926&contentlan=1&culture=fi-FI/[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taipale, Kalle: Aavikot laajenevat kääntöpiireillä Kaleva.fi. 14.4.2003. Viitattu 25.9.2019.
- Viljelymaan köyhtyminen on koko maailman ongelma Ruokatieto. 4.1.1999. Arkistoitu 25.9.2019. Viitattu 25.9.2019.
- Kansainvälinen päivä kuivuuden ja aavikoitumisen ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. 17.6.2007. Arkistoitu 25.9.2019. Viitattu 25.9.2019.
- WAD – World Atlas of Desertification Joint Research Centre (JRC) – EU Science Hub. 18.9.2019. Viitattu 25.9.2019. (englanniksi)