Aavikkorotta
| Aavikkorotta | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha [2] |
| Yläheimo: | Dipodoidea [2] |
| Heimo: | Hyppyrotat Dipodidae [2] |
| Alaheimo: | Dipodinae [2] |
| Suku: | Aavikkorotat[3] Jaculus |
| Laji: | jaculus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Jaculus jaculus |
|
| Katso myös | |
Aavikkorotta (Jaculus jaculus) on Lähi-idässä ja Pohjois- ja Koillis-Afrikassa elävä jyrsijälaji ja yksi hyppyrottien heimon 51 lajista. Sitä pidetään Suomessakin lemmikkieläimenä, ja lemmikkiharrastajat käyttävät siitä nimitystä "pikkujerboa".[4][5]
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä pohjoisafrikanjerbo.[3]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkorottaa tavataan Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän hiekka- ja kivikkoaavikoilla, jossa se elää pienissä ryhmissä. Aavikkorotta on yöeläin, joka voi vaipua kuumana päivänä pesässään horteeseen. Naaras synnyttää lokakuun ja helmikuun välisenä aikana 2–4 poikasta.
Aavikkorotan ravinto koostuu kasvien juurista, mehikasvien lehdistä, silmuista, siemenistä ja hämähäkeistä. Ruokaa etsiessään ja paetessaan vihollisiaan ne voivat liikkua hyppimällä nopeasti pitkiäkin matkoja avoimessa maastossa.
Laji elää vankeudessa 5–6-vuotiaaksi.[4]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkorotan ruumis on 10–15 cm pitkä. Lyhyen, harmaankeltaisen karvan peittämä häntä on 15–25 cm pitkä, ja päättyy isoon tupsuun. Myös takajalkojen varpaita peittävät pitkistä karvoista muodostuneet tupsut. Selkä ja kyljet ovat hiekan kellertävät, mikä on aavikko-olosuhteissa hyvä suojaväri. Vatsapuoli on valkea. Silmät ja korvat ovat erittäin suuret. Täysikasvuinen yksilö painaa noin 55 grammaa.[4] Aavikkorottien takajalat ovat noin neljä kertaa pidemmät kuin etujalat, ja väitetäänkin ettei koirakaan saa hyppien pakenevaa aavikkorottaa kiinni.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WSOY, Suuri Eläinkirjalähde tarkemmin?
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Palomo, L.J. & Aulagnier, S.: Jaculus jaculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Jaculus jaculus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 15.11.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Puutorin akvaario: Pikkujerboa (Jaculus jaculus )[vanhentunut linkki] Luettu 15.11.2010
- ↑ Liisa Sarakontu: Pienet lemmikkinisäkkäät (Arkistoitu – Internet Archive) 2004. Luettu 15.11.2010