Aavikkohamsteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Roborovskinkääpiöhamsteri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2]
Yläheimo: Muroidea
Heimo: Myyrät Cricetidae
Alaheimo: Hamsterit Cricetinae
Suku: Kääpiöhamsterit Phodopus
Laji: roborovskii
Kaksiosainen nimi

Phodopus roborovskii
(Satunin, 1903)

Katso myös

  Aavikkohamsteri Wikispeciesissä
  Aavikkohamsteri Commonsissa

Roborovskinkääpiöhamsteri (Phodopus roborovskii) on Mongolian ja Pohjois-Kiinan ruohikkoalueilla luonnonvaraisena esiintyvä hamsterilaji. Se on Suomessa melko yleinen lemmikkieläin, ja tunnetaan myös nimellä ”venäjänkääpiöhamsteri roborovski”, vaikka onkin oma lajinsa. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on aavikkohamsteri[3].

Roborovskinkääpiöhamsterin tunnistaa punertavan keltaisesta turkista ja valkoisista täplistä silmien yläpuolella (ns. kulmakarvat). Roborovskit ovat pienimpiä lemmikkinä pidettäviä hamstereita. Ruumis niillä on yleensä vain 4–5 cm pitkä. Luonteeltaan ne ovat erittäin vilkkaita ja ne ovat hyvin seurallisia lajitovereita kohtaan, joten niitä pidetään lemmikkinä yleensä pareittain tai ryhmissä.lähde? Monet roborovskit eivät kuitenkaan koskaan kesyynny yhtä kesyiksi kuin esimerkiksi syyrianhamsteri. Roborovskit ovat hyvin vikkeliä, ja putoavat helposti pienen lapsen käsittelyssä. Siksi onkin suositeltavaa, että käsittelijä olisi yli kymmenvuotias. Jos pieni lapsi haluaa silti hamsterin, kannattaa ottaa mieluummin syyrianhamsteri

Roborovskinkääpiöhamsteria, kuten muitakaan kääpiöhamsterilajeja, ei tule pitää kalteriseinäisessä häkissä, koska kääpiöhamstereilla on erityinen taito painautua hyvin pieneksi ja karata kaltereiden välistä. Kääpiöhamsterit voivat myös vahingoittaa päätään työntämällä sen liian ahtaaseen kalterien väliin. Kääpiöhamsterilajeilla pitäisi olla myös asumuksessaan vähintään 10 cm:n paksuinen kutterinpurukerros, jotta ne pystyvät kaivamaan, kuten ne luonnossakin tekisivät. Häkissä kaivaminen ei onnistu, koska pohjalaatikot ovat liian matalia ja purut lentelevät lattialle. Kääpiöhamsterin asumukseksi käy joko muovinen duna (asumus, joka on kokonaan muovia mutta päällä on kattoritilä), jonka tulisi olla kahdelle kääpiöhamsterille vähintään 55 cm pitkä, 40 cm leveä ja 30 cm korkea, tai samankokoinen lasi- tai muoviterraario.

Muoviesineitä ei tule laittaa hamsterin häkkiin, koska jyrsijänä hamsteri järsii niitä, ja nieluun joutuneet muovinsirut voivat repiä suolistoa tai sisäelimiä, tai tukehduttaa hamsterin. Hamsterille sopivia virikkeitä voi tehdä esimerkiksi kiipeilyoksista ja juurakoista, voikukanlehdistä, ja muista myrkyttömistä kasveista. Häkkiin voi laittaa myös painavia kiviä, mutta ne on sijoitettava siten, että hamsteri ei pysty kaivautumaan niiden alle, tai siirtämään kiveä.

Roborovskinkääpiöhamsterit syövät jyviä, heinää ja sirkkoja. Roborovski on yöeläin, kuten muut jyrsijätkin, jolloin ne juovat vettä yleensä yön aikaan muutaman tipan, minkä ne tarvitsevatkin.

Roborovskin naamakuviot ja piirteet eroavat selvästi muista hamstereista.
  1. Shar, S. & Lkhagvasuren, D.: Phodopus roborovskii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.6.2014. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Phodopus roborovskii Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 23.4.2010. (englanniksi)
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Nisäkäsnimistö (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 23.2.2010.[vanhentunut linkki]

 

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.