Aarno Palotie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarno Palotie
Henkilötiedot
Syntynyt14. joulukuuta 1955 Helsinki (ikä 68)[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti tutkimusjohtaja
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto (LL 1981 ja LKT 1983)[1]
Instituutti Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto, Broad-instituutti (MIT ja Harvardin yliopisto), Sanger-instituutti, UCLA[1][2]
Tutkimusalue molekyyligenetiikka, lääketieteellinen genetiikka ja laboratoriolääketiede[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Aarno Veikko Palotie (s. 14. joulukuuta 1955 Helsinki) on dosentti[3] ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:in tutkimusjohtaja sekä ryhmänjohtaja Massachusetts General Hospitalissa, Bostonissa ja The Broad Institute of MIT and Harvardin jäsen.[1][2]

Palotie kirjoitti ylioppilaaksi Lauttasaaren yhteiskoulusta vuonna 1974. Hän valmistui Oulun yliopistosta lääkäriksi (LL) vuonna 1981 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1983.[1] Hänen väitöskirjansa (1982) aiheena oli Properties of matrix macromolecules: with special emphasis on collagen stability and cell attachment.[4] Erikoistuminen kliiniseen kemiaan 1988 (Helsingin yliopisto). Hän opiskeli Yhdysvalloissa Rutgersin yliopistossa (Rutgers Medical School) 1978–1979.[1]

Hän oli Helsingin yliopiston molekyyli- ja solubiologian professori 1997–2000, patologian ja ihmisgenetiikan professori Yhdysvalloissa UCLA:ssa vuodet 1998–2002. Vuodesta 2002 HUSin ylilääkäri. Hän on ollut vieraileva professori MIT:n ja Harvardin yliopiston Broad-instituutissa Yhdysvaltain Bostonissa vuodesta 2004–2013 (muun muassa epidemiologista geenitutkimusta yhteistyössä osin suomalaista geeniaineistoa käyttäen[2]), ja vuosina 2007–2013 brittiläisen Wellcome-säätiön Sanger-instituutin johtava tutkija (senior investigator).[1] Vuonna 2013 hän siirtyi Massachusetts General Hospitalin Psykiatrian klinikan palvelukseen jatkaen yhä Broad-instituutissa. Hän on laajan FinnGen-tutkimuksen tieteellinen johtaja.

Vuodesta 2012 lähtien professori Aarno Palotie on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.[5] Alkuvuonna 2017 hän oli yksi Helsingin yliopiston siteeratuimmista kliinisen lääketieteen tutkijoista.[2]

Aarno Palotien puoliso oli vuodesta 1981 professori ja akateemikko Leena Peltonen-Palotie, joka kuoli vuonna 2010. Heidän lapsistaan nuorempi on koripallovalmentaja ja selostaja Kristian Palotie. [6][7] Vuodesta 2015 Palotie on ollut naimisissa dosentti, erikoishammaslääkäri Tuula Palotien (os. Ingman) kanssa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 526. (Finnassa oleva teoksen aineisto väliaikaisesti pois käytöstä) Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8 Teos Finnassa (viitattu 30.11.2020).[vanhentunut linkki]
  2. ↑ a b c d HY:n si­tee­ra­tum­pia tut­ki­joi­ta: mo­le­kyy­li­bio­lo­gia ja klii­ni­nen lää­ke­tie­de Päivitetty: 7.2.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 12.6.2017.
  3. ↑ Vuoden dosentti 2024 on Aarno Palotie | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. 9.4.2024. Viitattu 24.5.2024.
  4. ↑ Aarno Palotie: Properties of matrix macromolecules : with special emphasis on collagen stability and cell attachment (ISBN 951-42-1363-7, PhD thesis) 1982. University of Oulu. Viitattu 12.6.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 12.6.2017.
  6. ↑ Ehnholm, Christian: Palotie, Leena (1952 - 2010) Kansallisbiografia. Viitattu 18.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Ahola, Harri: Monitoimimies elää koripalloa. Turun Sanomat, 21.12.2017, s. 28. Turku: Turun Sanomat Oy. verkkoartikkeli "Huippututkijoiden pojan elämän täyttää koripallo – seuraavaksi Kristian Palotie haluaa nostaa Kaarinan liigakartalle". Viitattu 18.10.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aarno_Palotie&oldid=22599762”