Aarne Koskenalho
Aarne Koskenalho ent. Forssell (14. marraskuuta 1888 Helsinki – 4. huhtikuuta 1918) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Helsingin kaupunginviskaali.[1][2]
Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen vanhempansa olivat agronomi, maanviljelyshallituksen sihteeri Adolf Theodor Koskenalho (ent. Forssell) ja Anna Vendla Augusta Bonsdorff.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskenalho kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1907 ja liittyi Eteläsuomalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1907–1911 sekä suoritti oikeustutkinnon vuonna 1911 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1914.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korte työskenteli asianajajana ja Helsingin kaupunginviskaalina ennen liittymistään yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 6. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskenalho saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 8. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Raudussa, missä hän kaatui taistelussa 4. huhtikuuta 1918. Hänet haudattiin Helsingin hautausmaalle.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.