Århusin sopimus
| Århusin sopimus | |
|---|---|
| Allekirjoitettu | 25. kesäkuuta 1998 |
| Allekirjoituspaikka |
Århus  |
| Voimaantulopäivä | 30. lokakuuta 2001 |
| Osapuolet | |
| Allekirjoittajat | Euroopan yhteisö ja jäsenvaltiot |
| Ratifioijat | Euroopan unioni ja 46 valtiota |
Århusin sopimus on kansainvälinen yleis- ja ympäristösopimus, joka solmittiin Tanskan Aarhusissa (tuolloin Århus) 25. kesäkuuta 1998.[1]
Sopimuksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään. Sopimuksessa mukana olevat valtiot takaavat ympäristöasioissa kansalaisilleen oikeuden saada tietoa ja osallistua päätöksentekoon sekä vireillepano- ja muutoksenhakuoikeuden.[2]
Århusin yleissopimus vahvistaa perussäännöt, joilla pyritään edistämään kansalaisten osallistumista ympäristöasioihin ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon. Århusin yleissopimuksessa on kolme pilaria, joista kullakin myönnetään erilaisia oikeuksia: ensimmäisellä pilarilla mahdollistetaan ympäristöä koskevan tiedon saanti, toisella osallistuminen päätöksentekomenettelyihin ja kolmannella muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus.[3]
Århusin sopimus on Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus. Euroopan yhteisö allekirjoitti yhdessä kaikkien jäsenvaltioidensa kanssa Århusin sopimuksen vuonna 1998.[3] Sopimus astui voimaan 30. lokakuuta 2001, jolloin se oli ratifioinut 17 maata etupäässä Itä-Euroopasta ja Keski-Aasiasta.[4] 29. huhtikuuta 2017 mennessä sopimuksen oli ratifoinut tai hyväksynyt 46 valtiota ja Euroopan unioni.[5]
Suomessa eduskunta hyväksyi sopimuksen 21. kesäkuuta 2004 ja tasavallan presidentti 13. elokuuta 2004. Sopimus astui voimaan Suomessa 30. marraskuuta 2004.[6] Suomen lainsäädäntö täytti sopimuksen vaatimukset kuitenkin jo aikaisemmin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Aarhus Convention Environment. European Commission. Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Lyytimäki, Jari & Hakala, Harri: ”Ympäristönsuojelun tila Suomessa: Ympäristönsuojelu arkipäiväistyy”, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, s. 417. (2. uud. laitos) Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd) ja Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-495-100-5
- ↑ a b ”Perustelut”, Ehdotus: Neuvoston päätös: tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta, s. 2. Bryssel: Euroopan yhteisöjen komissio, 2003. KOM(2003) 625 lopullinen. 2003/0249 (CNS) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio, unece.org (pdf) (viitattu 30.4.2017).
- ↑ Århusin sopimus astui voimaan yle.fi. 30.10.2001. Yleisradio Oy. Viitattu 30.4.2017.
- ↑ Chapter XXVII: 13. Convention on Access to Information, Public Participation in Decision-Making and Access to Justice in Environmental Matters United Nations Treaty Collection, treaties.un.org. 29.4.2017. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Valtiosopimus 122/2004: Tasavallan presidentin asetus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta finlex.fi. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.4.2017.