Aadam islaminuskossa
.jpg)
Aadam islaminuskossa (arab. آدم, ʾĀdam) oli ensimmäinen ihminen ja ensimmäinen islamin profeetoista. Koraanin mukaan maailma luotiin kuudessa päivässä, ja Jumala loi Aadamin ja hänen vaimonsa Eevan savesta ja yhdestä sielusta.[1] Koraanissa Aadam mainitaan 25 kertaa, kun sana Muhammed esiintyy vain neljä kertaa.[2] Islaminuskon mukaan Aadam rakensi Kaaban temppelin, mutta Abraham ja hänen poikansa Ismael rakensivat sen vedenpaisumuksen jälkeen uudelleen.[3]
Ibn Sa'din kertomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Islamin varhainen historioitsija Ibn Sa'd kertoo islamilaisena perimätietona, että Aadam luotiin osissa savesta. Jumala loi ensin Aadamin pään, ja sen jälkeen Aadam pääsi silmillään seuraamaan muun kehon luomista. Alkoi tulla jo ilta, kun Aadamin jalat olivat vielä luomatta. Sen takia Aadam sanoi Jumalalle: "Oi yön Herra, pidä kiirettä, sillä yö lähestyy." Tähän Jumala lausui Koraaniin päätyneet sanat: "Hätäiseksi on ihminen luotu, mutta kyllä Minä näytän merkkini: älkää kiirehtikö Minua" (Koraani 21: 37). [4] Jumala loi Aadamin ensin 15 metrin pituiseksi, jolloin hänen päänsä koski taivasta. Koska se oli liikaa, Jumala lyhensi hänet nykyihmisen mittaan.[5]
Lehmän suuran tarina Adamista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmän suura (2:30–39) sisältää kertomuksen Adamista. Jumala kertoo enkeleille, että hän aikoo asettaa itselleen sijaisen maan päälle. Enkelit tyrmistyvät ja ovat vastaan. Jumala ilmoittaa, että hän tietää sellaista, mitä enkelit eivät tiedä. Tämän jälkeen hän opettaa Adamille kaikkien asioiden nimet. Jumala pyytää nyt enkeleitä nimeämään eri asioita, "jos väitätte puhuvanne totta". Enkelit eivät pysty ja vetoavat siihen, ettei heitä ole opetettu. Jumala pyytää samaa Adamilta, joka helposti nimeää kysytyt asiat. Jumala kehottaa enkeleitä kumartamaan Adamia, ja kaikki tottelivat paitsi Iblis (Saatana). Seuraavaksi Jumala ilmoittaa, Adam saa puolisonsa kanssa asua Paratiisissa, mutta ei saa lähestyä "tätä puuta". Saatana saa heidät kuitenkin horjahtamaan, ja kaikki kolme syöstään maan päälle toistensa vihollisina. Suurassa 20 (115–123) esiintyy tarinan muunnelma, jossa Saatana houkuttelee Adamia syömään ikuisen elämän puusta, kun Raamatussa syödään tiedon puusta.
Koraanin tarinaa ei sellaisenaan löydy Raamatusta. Geiger toteaa, että Lehmän suuran tarina on saatu Mooseksen kirjojen juutalaisesta Midrash Rabbah -selitysteoksesta.[6] Siinä Jumala kertoo enkeleille, että hän tekee ihmisen omaksi kuvakseen. Enkelit kysyvät, mikä ihmisessä on erikoista ja Jumala kertoo, että tämä on enkeleitä viisaampi. Hän tuo enkeleiden eteen erilaisia eläimiä, mutta enkelit eivät tunne niiden nimiä. Koe onnistuu kuitenkin ihmisen kohdalla. [7] Tarina Paratiisista ja Saatanasta löytyy 1. Mooseksen kirjasta tosin pidempänä ja osittain erilaisena.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Geiger, Abraham: What did Muhammad Borrow from Judaism? Teoksessa: Ibn Warraq (toim.) The Origins of the Koran. Classic Essays on Islam's Holy Book, s. 165–226. Prometheus Books, 1998 (alkuteos 1898. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
- Ibn Sa'd: Kitab al-Taqabat al-Kabir. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.