ARA General Belgrano (1896)
| ARA General Belgrano | |
|---|---|
 ARA General Belgrano |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cantiere navale fratelli Orlando, Livorno |
| Laskettu vesille | 25. heinäkuuta 1897 |
| Palveluskäyttöön | 8. lokakuuta 1898 |
| Poistui palveluskäytöstä | 8. toukokuuta 1947 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi 1953 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7 182 t |
| Pituus | 104,9 m |
| Leveys | 15,4 m |
| Syväys | 7,1 m |
| Koneteho | 13 000 ihp (9,7 MW) |
| Nopeus | 20 solmua |
| Miehistöä | 520 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 10"/L40 Armstrong -tykkiä 14 × 6"/L40 tykkiä 2 × 3″ tykkiä 10 × 6 naulan tykkiä 4 × 18″ torpedoputkea |
ARA General Belgrano oli Argentiinan laivaston Garibaldi-luokan panssariristeilijä, joka valmistettiin Italiassa Cantiere navale fratelli Orlandon telakalla 1800-luvun lopulla sisaraluksensa kanssa. Alukset muodostivat Giuseppe Garibaldi -luokan alaluokan Garibaldi-luokan, jonka muut alukset olivat ARA Garibaldi, ARA Pueyrredón ja ARA San Martín.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Giuseppe Garibaldi -luokka (risteilijä)
Regia Marina tilasi aluksen Cantiere Navale Frattelli Orlandolta Livornosta, missä köli laskettiin 1896. Alus laskettiin vesille 25. heinäkuuta 1897. Argentiinan hallitus osti aluksen 1898 maan jouduttua sodan uhkaan Chileä vastaan. Koeajojen päätyttyä alus otettiin palvelukseen 8. lokakuuta 1898 nimellä ARA General Belgrano ensimmäisenä päällikkönään Emilio Barilari.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti palvelukseenottopäivänään Genovasta ja se saapui Mar del Plataan 6. marraskuuta. Konfliktin päätyttyä alus kuljetti Argentiinan presidentin Julio Argentino Rocan ja Chilen presidentin Federico Errazuriz Echaurren rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Vierailtuaan Santa Cruzissa, Rio Gallegosissa, Puerto Harbertonissa ja Ushuaissa alus saapui 15. helmikuuta 1899 Punta Arenasiin, jossa maiden välinen rauhansopimus allekirjoitettiin.
Alus sijoitettiin reserviin 1902. Alukselle asennettiin 1907 lennätin ja se palautettiin palvelukseen seuraavana vuonna. Vuonna 1912 alukselle asennettiin radiolähetin. Aluksen modernisointi aloitettiin 1927 Puerto Belgranossa, mutta ennen sen valmistumista se aloitti matkan Eurooppaan. Alus vieraili Genovassa 7.-16. lokakuuta, jolloin sen miehistö osallistui kenraali Belgranon patsaan paljastustilaisuuteen. Myöhemmin alus vieraili Espanjassa ja uudelleen Genovassa, jossa sen modernisointia jatkettiin. Aluksen kattilat muutettiin öljykäyttöisiksi, sille asennettiin uusi masto ja sen tykistö uusittiin[1][2].
Modernisoinnin päätyttyä se palasi Buenos Airesiin 25. lokakuuta 1929. Alus luokiteltiin 1933 rannikkopanssarilaivaksi ja saman vuoden joulukuussa se lähetettiin Mar de Plataan sukellusveneiden emälaivaksi. Alus poistettiin palveluksesta 8. toukokuuta 1947. Se hinattiin Buenos Airesiin, jossa Matanza Riverin telakka romutti aluksen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Regia Marina | |
|---|---|
| Argentiinan laivasto |
ARA Garibaldi - ARA Belgrano - ARA Pueyrredón - ARA San Martín |
| Keisarillisen Japanin laivasto | |
| Espanjan laivasto |
Cristóbal Colón - Pedro de Aragon |
| Edeltäjä: Vettor Pisani -luokka – Seuraaja: Pisa-luokka |