Jukka Tarjanne
| Jukka Tarjanne | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. marraskuuta 1866 Virrat |
| Kuollut | 20. heinäkuuta 1946 (79 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | osastopäällikkö |
| Vanhemmat |
Carl Gustaf Törnqvist Karolina Gustava Regina Schreck |
| Lapset |
Tapio Tarjanne P. K. Tarjanne Aino Suviranta |
Artturi Johannes (A. J., Jukka) Tarjanne (vuoteen 1906 Törnqvist; 7. marraskuuta 1866 Virrat – 20. heinäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen opetushallinnon virkamies, jolla oli merkittävä ansio oppivelvollisuuden täytäntöönpanossa.[1] Hän toimi kouluhallituksen kansanopetusosaston päällikkönä 1918–1936.[2]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A. J. Törnqvistin vanhemmat olivat Virtain varapastori Carl Gustaf Törnqvist ja Karolina Gustava Regina Schreck. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1884 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 sekä maisteriksi 1890 ja suoritti kasvatusopin tutkinnon 1895. Törnqvist työskenteli aluksi lyhyen aikaa uskonnonopettajana eräissä oppikouluissa ja aloitti vuonna 1893 uransa kansakouluntarkastajana. Hän oli kansakouluntarkastaja 1894–1895 Kuopion ja 1895–1900 Viipurin kaupungissa sekä 1900–1907 Hämeenlinnan piirissä, kunnes siirtyi kouluylihallitukseen. Hän teki useita opintomatkoja ulkomaille.[1] Törnqvist suomensi 1906 nimensä Tarjanteeksi synnyinpitäjänsä alueella sijaitsevan Tarjanneveden mukaan. Samoin teki hänen veljensä, arkkitehti Onni Tarjanne.[3]
Tarjanne nimitettiin 1916 kouluylihallituksen (vuodesta 1918 kouluhallitus) kansakoulujen ylitarkastajaksi. Sisällissodan aikana keväällä 1918 hän hoiti yksinään viraston asioita valkoisten pääkaupungissa Vaasassa, sillä kouluylihallitus oli jäänyt punaisten valtaamaan Helsinkiin. Syyskuussa 1918 hänestä tuli kansanopetusosaston päällikkö ja hän sai kouluneuvoksen nimikkeen. Tarjanne oli vuosina 1930–1936 kouluhallituksen ylijohtajan sijaisena.[1]
Tarjanne oli jäsenenä monissa kansakoulun kehittämistä suunnitelleissa komiteoissa ja 1906–1907 sihteerinä oppivelvollisuutta pohtineessa komiteassa. Hänellä on sanottu olleen suuret ansiot oppivelvollisuuden toteuttamisessa. Muun toimintansa ohella Tarjanne oli vuonna 1900 Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen ja kuului pitkään Kansanvalistusseuran johtokuntaan. Hän sai kanslianeuvoksen arvonimen jäädessään eläkkeelle vuonna 1936.[1]
A. J. Tarjanteen poikia olivat hallinto-oikeuden professori Tapio Tarjanne ja diplomaatti P. K. Tarjanne. Hänen lapsenlapsiinsa kuuluivat muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Antti Suviranta ja poliitikko sekä pääjohtaja Pekka Tarjanne.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Nurmi, Veli: Tarjanne, Artturi Johannes (1866–1946). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 1134. Otava 1966.
- ↑ a b Autio, Veli-Matti: Törnqvist (1600–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
