Ašaĺči Oki
Ašaĺči Oki (udmurtiksi Ашальчи Оки, oikealta nimeltään Lina Grigorjevna Vekšina, ven. Ли́на Григо́рьевна Ве́кшина; 4. huhtikuuta 1898 – 1973) oli ensimmäinen udmurttilainen naisrunoilija.
Ašaĺči Oki syntyi talonpojan perheeseen nykyisen Udmurtian Grahovon piirin Kuzebajevon kylässä. Koulunkäynnin jälkeen hänestä tuli 16-vuotiaana opettaja. Vuonna 1919 hän pääsi Kazanin yliopiston työläistiedekuntaan ja alkoi pian opiskella lääketiedettä. Vuodesta 1928 lähtien hän työskenteli lääkärinä.
Runoilijan ensimmäiset teokset ilmestyivät vuonna 1918 Viĺ śiń ja Gudyri -lehdissä. Vuonna 1925 julkaistiin kokoelma Śjures duryn (”Tien varrella”) ja vuonna 1928 kokoelma Kuzebai Gerdin venäjäntämiä runoja O tšom pojot votjatška (”Mistä laulaa votjakkinainen”).[1] Ašaĺči Okin tuotannon tutkijan ja ranskantajan Jean-Luc Moreaun mukaan ”hän on kenties udmurttien kirjallisuuden paras ja autenttisin runoilija. Hänen vakava ja syvällinen, luonteenomaisesti naisellinen lyriikkansa välttelee pateettista retoorisuutta. Oki puhuu runoissaan kotimaastaan yksinkertaisesti ja aidosti, jonkinlaisen lempeän melankolisuuden värittämällä rakkaudella.”[2]
Runoilijaan vuonna 1933 kohdistuneen poliittisen vainon seurauksena hän luopui kirjallisesta toiminnasta.[1]
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runoja teoksessa Suuren Guslin kaiku: udmurttilaista taidelyriikkaa. Valikoinut ja suomentanut Raija Bartens. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1995.
- Tulipalon jälkeen. Teoksessa Murskautuneet tähdet: udmurtialaisia novelleja. Toimittanut ja suomentanut Esa-Jussi Salminen. Kemi: Atrain & Nord, 2020.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pisateli Udmurtii: Biobibliografitšeski spravotšnik, s. 25–27. Iževsk: Udmurtija, 1989. ISBN 5-7659-0131-X
- ↑ Domokos, Péter: Itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta, s. 72. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 951-717-305-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ašaĺči Okille omistettu sivusto
- Ašaĺči Oki Udmurtian valtionyliopiston sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
